Huomioita keskustelusta – tapaus Pekka ja Pätkä

Pekka, Pätkä ja blackface -bloggaukseen tuli paljon kommentteja. Koska bloggaukseen viitattiin iltapäivälehdissä sekä Ylen ja Maikkarin jutuissa, muutamat etsivät sähköpostiosoitteeni. Facebookissa sain viestejä myös.

Julkaisin poikkeuksellisesti melkein kaikki kommentit, nekin jotka ei vieneet keskustelua mihinkään suuntaan ja ne, jotka ovat pelkkää kuittailua. Päädyin julkaisemiseen siksi, että mitä enemmän kommentteja tuli, sitä selkeämmin niissä toistuivat samat piirteet. Niiden analysointi alkoi houkutella.

Paria kommenttia siistin, muut asiatonta kieltä sisältävät jäivät julkaisematta. Rasismin normalisointia ja vähättelyä niissä kuitenkin on, samoin siteerauksissa alla.

”Ihan turhaa vaahtoat”

Ensiksi sanottakoon, että mittava enemmistö kommentoijista vaikuttaa olevan miehiä. Kommentoijien nimistä voi päätellä, että he ovat itseäni aika lailla vanhempia. Toki nimet voivat olla keksittyjä.

”Siis rauhoitu aikuinen nainen, tee jotain arvokkaampaa ja anna satujen olla satuja”

Sitaatti on sähköpostiin tulleesta viestistä. ”Älä lähde laukalle näin pahasti…”, kirjoitti puolestaan satunnaiseksi lukijakseni itseään nimittävä kommentaattori.

Aihe sivuutetaan siten, että siitä puhuva määritellään irrationaaliseksi ja tunnekuohun vallassa olevaksi. Tällä lähestymistavalla on yhteyksiä seksismiin. Naisten pitäminen hysteerisinä on pitkät ajat ollut tapa vaientaa naiset. Hysterian potijoiksi diagnosoitiin ainoastaan naisia  Sen oireina pidettiin tunnepurkauksia, hermostuneisuutta ja taipumusta aiheuttaa ongelmia.

Tunteilla on tietysti jonkinlainen rooli kaikkien toiminnassa. Tunteenpalosta voi saada kehujakin, jos tunteet kohdistuvat ”oikeaan asiaan” ja ne ilmaisee oikea henkilö (yleensä mies). Mutta jos mielipiteen ilmaisuun johtavat ”väärät asiat”, se on laukalle lähtemistä.

”Et ymmärrä ajasta ennen syntymääsi näemmä mitään”

Monet kommentoijat arvioivat, että koska elokuva on tehty ennen syntymääni, en osaa sitä kommentoida. Isälliseen mansplainaamiseen yhdistyy rasismin normalisointi.

Rasismi nykyään on ihan ok, kunhan se vain on ilmaistu tarpeeksi kauan sitten, tuntuvat elokuvan tekoaikaa paremmin ymmärtävät miehet arvioivan.

Sähköpostiin tuli valittelua siitä, että en osannut kontekstualisoida elokuvaa. ”Jos sinä nyt pahoitat mielesi moisesta asiasta, on sanottava, että ymmärryksesi aikanäkökulmaan on olematon. Et ymmärrä ajasta ennen syntymääsi näemmä mitään, mikä on valitettavaa. Lukemalla ja tustustumalla kulttuurihistoriaan ja esim kielenkäytön kehitykseen olisi varmaankin saanut sinut ajattelemaan toisin. Jollei, niin olen todella pahoillani.”

”Eikö arvon toimittajalla ole muuta taivasteltavaa?”

Monissa kommenteissa ilmaistiin erilaisin sanankääntein se, että koska maailmassa ja Suomessa on isompiakin ongelmia, ei tähän pitäisi hukata aikaa. Se ei kuitenkaan varsinaisesti heijasta huolta ”oikeista ongelmista”, vaan se on tapa sivuuttaa tietynlaiset aiheet. Esimerkiksi kissanpennusta kirjoittaminen ei tunnu kirvoittavan huolta väärästä ajankäytöstä.

Nimimerkki ”Teppo Tosikätevä” sanoo: ”Kaikesta tässäkin jaksetaan jauhaa. Se on sen ajan maailmakuvaa. Ei linene kirjottajalla mitään oikeita huolia / ongelmia, kun jaksaa tähän efforttia laittaa.”

Toisessa sähköpostissa taas pohdittiin, ”eikö arvon toimittajalla ole muuta taivasteltavaa?” Lopuksi vielä todetaan: ”Minusta tuntuu että tuollaiset teeskentelijät, herkkänokkaisilla kannanotoillaan aliarvioivat ihmisten älykkyyden ja ymmärryskyvyn. Meillä on Suomessa ihan todellisia ongelmiakin, jos et ole huomannut.”

Nimimerkki ”Ihan turhaa vaahtoat” ilmaisee näkemyksensä näin: ”Ihminen hanki itsellesi elämä!Oletko koskaan käynyt Suomenlinnaa pidemmällä? […] Yhdysvalloissa mm kaikki ovat maahanmuuttajia joten siellä on raikas hyvä meininki toisin kuin täällä jossa takerrutaan tällaisiin juttuihin kuin vanhat sf filmit haloo!”

”Toimittelijatar” ruotuun!

Jo aiemmin mainittu ”satunnainen lukija” jatkoi viestiään näin: ”Perustelusi ovat varmasti vilpittömiä ja hyvää tarkoittaen esiin tuotuja , mutta liiallinen hyvän tarkoittaminen voi joskus olla pahasta. Liiallinen ja ylitsepursuava suvaitsevaisuus on kokenut dramaattisen inflaation, niin suuren että jos suvaitsevaisuus olisi valuutta ei sillä olisi enään arvoa, valitettavasti…”

Sävy on hyväntahtoinen, mutta bloggaajaa ylitsepursuavan suvaitsevaisuuden polulta ruotuun ohjaava. Minua ikään kuin kutsutaan takaisin tolkun ihmisten pariin. Tässäkin voi aistia seksististä sävyä, mutta luulen että se liittyy myös valkoisuuteeni. Se varmasti vaikuttaa kommentointiin muutenkin.

Asioita siis saa pohtia, kunhan pysyy aisoissa. ”[E]i pidä tehdä itseään naurettavaksi puuttumalla rasismiin siellä, missä sitä ei ole vaan siellä missä sitä oikeasti on”, luki sähköposteista tiukkasävyisemmässä.

Kommentit kertovat arvoista

Kommentit tietysti heijastavat sitä, mitä pidetään sopivana keskustelunaiheena ja mitä ei. Se taas kertoo arvoista. Vaikka kategorioita on useita, kaikki ne tähtäävät osoittamaan, että aihe on turha.

Sekin on mielenkiintoista, että samankaltaisia kommentteja herätti esimerkiksi delfiinikeissi. Kulttuurisesta omimisesta kirjoittaminen poikii näitä myös. Mutta vaikka päähuomio on yksittäistapauksessa, niin esimerkeistä jokainen on isomman yhteiskunnallisen ongelman oire. Ja niitä isompia ongelmia voi käsitellä näitä tapauksia esiin nostaen. Tai siis voisi, jos päästäisiin määrittelemästä sitä, oliko aihe oikein valittu vai ei.

Ja jos yllä siteerasin yksittäisiä kommentteja, ne heijastavat tietenkin laajempaa ”keskustelukulttuuria”. Lehtiotsikoissa puhuttiin esimerkiksi valtavasta someraivosta. Keskustelu lopulta typistyi kysymykseksi sensuurista.

Se ei ole yllättävää, mutta se on tympeää. Itse ongelman luonne jäi vähemmälle huomiolle, kun alettiin äänestää siitä, kannatetaanko sensuuria vai ei. Sensuurin sekä elokuvan mutkattoman näyttämisen väliin jäävien ratkaisujen etsiminen jäi ”kohun” jalkoihin.

***

Siinä mielessä kommentit olivat ajanhukkaa, että vaahtoaminen jatkuu ennallaan. Kommenteissa ei siis julkaista rasistisia ilmauksia, eikä rasismin selittelyä, eikä esimerkiksi huolia valkoisten kansanmurhasta. Kirjoittajaa saa jatkossakin kritisoida, mutta silkka kiukuttelu ja kuittailu eivät saa tilaa. Ja täysin aiheeseen liittymättömät kommentit harvoin menevät läpi.

3 vastausta artikkeliin “Huomioita keskustelusta – tapaus Pekka ja Pätkä”

  1. Tätä ”tää on tehty aikaisemmin sä et vaan tajua!” tai ”Tää on aikansa tuotos!” -kommenttia käytetään mun mielestä hyvin väärin.

    Joo, elokuva on oman aikansa tuote, jolloin rasismi oli yleisesti hyväksyttyä. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että se ON rasistinen, eikä se ole nykyisin hyväksyttävää. Ei se, että joku on vanhalta ajalta peräisin anna sille mitään syytesuojaa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s