Pekka, Pätkä ja blackface – Yle esittää rasistisen elokuvan

Yle näyttää huomenna taas Pekka ja Pätkä -elokuvan, jossa näyttelijät esiintyvät naamat mustattuina. Elokuvan nimen monet varmaan muistavat, se on rasistinen.

Hufvudstadsbladetin Malin Slotte kysyi Ylen ohjelmapäälliköltä, miksi elokuva, jonka nimi on rasistinen ja jossa näyttelijät esiintyvät blackfacessa*, näytetäänPentti Väliahdet vastasi, että Yle kokee tehtäväkseen näyttää elokuvan, sillä se on osa suomalaista elokuvakulttuuria.

Hän myös perustelee elokuvan näyttämistä sillä, että ilmestymisaikanaan se ei olisi ollut rasistinen. Hän sanoo, että n-sanalla ei tuohon aikana ollut rasistista kaikua. Väliahdet arvelee, että elokuvaa tuskin tehtiin pilkkaamistarkoituksessa; elokuva ilmestyi vuonna 1960, jolloin täällä ei haastatellun mukaan ollut tummaihoisia. Perustelut ontuvat, sillä elokuvahan vain kertoo siitä, että 60-luvulla Suomessa avoin rasismi oli normaalia, eikä siitä joutunut kenellekään vastuuseen. Väliahdet päätyy ylläpitämään myyttiä viattomasta Suomesta.

Väliahdet myös tarjoaa tulkintakehyksen: elokuvaa voisi katsoa kuvana siitä, millainen Suomi tuohon aikaan oli.  Siitä se toki kieliikin, mutta toisaalta jutun mukaan elokuva näytetään ilman minkäänlaista kontekstualisointia. Katsojien tulkintakykyä ei tietenkään pidä vähätellä, ja olisi kiva ajatella, että elokuvaa analysoidaan kuvana 60-luvun Suomesta, mutta sekään ei poistaisi leffan näyttämisen ongelmallisuutta.

Rasistisen kuvaston ja kielen toistaminen ilman minkäänlaista problematisointia normalisoi rasismia, sulkee pois katsojia ja ylläpitää niin sanottua valkoista katsetta. Ja tietenkin se on yksiselitteisesti loukkaavaa. Elokuvan näyttäminen ja ohjelmapäällikön tarjoama näkökulma myös luovat mielikuvaa siitä, että rasismi olisi menneen maailman juttuja.

Valinta ja toimintatapa heijastavat rakenteellisiakin ongelmia. Nyt elokuvan näyttämisen määrittelee ongelmattomaksi valkoinen mies, joka ei rasististen stereotypioiden toisintamisesta ja ylläpidosta kärsi. Ylen sisäistä keskustelua elokuvan näyttäminen ei ilmeisesti ollut myöskään synnyttänyt.

Elokuva tarjoaisi kyllä erinomaisen mahdollisuuden avata laajempaa keskustelua Suomen historiasta jälkikoloniaalisesta näkökulmasta. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten varsinaisten siirtomaiden puuttumisesta huolimatta Suomi on jakanut maailmankuvan, joka oikeutti kolonialismin. Elokuvan esittämisen ilman kriittistä keskustelua voi taas tulkita haluttomuutena käsitellä tätä perintöä ja sen nykypäivään ulottuvia jatkumoita.

Yle on näyttänyt saman elokuvan pari vuotta sitten aiemmin. Tuolloin Migrant Tales -sivuston Enrique Tessieri lähestyi Yleä ja kritisoi rasistisen, ennakkoluuloja vahvistavan elokuvan näyttämistä. Yleltä ei ilmeisesti reagoitu muutoin kuin kertomalla, että palaute on otettu vastaan ja toimitettu ohjelmistosta vastaavien luettavaksi. Väliahdet kuitenkin sanoo, että ulkoista palautetta ei ole tullut. Sitä voi Ylelle laittaa täältä.

Lisäys: Migrant Tales -sivustolla avataan myös viime viikolla näytetyn Ketjukolari-elokuvan rasistista sisältöä.

 

*Jos blackface-keskustelu ei ole tuttu, sitä sivutaan esimerkiksi Sonya Lindforsin ja Maryan Abdulkarimin artikkelissa ”Blackface ei ole ok!”.

42 vastausta artikkeliin “Pekka, Pätkä ja blackface – Yle esittää rasistisen elokuvan”

  1. Mitä se kolonialismista jauhaa kun Suomi ei ole kansallisvaltiona ikinä sellaiseen osallisunut muuta kuin altavastaajan roolissa. Tätä maata on revitty kahtia venäläisten ja ruotsalaisten toimesta ja suomalaisten rooli orjakaupoissakin oli toimia kauppatavarana.

    Tykkää

    1. Tuossahan se lukee: ”…varsinaisten siirtomaiden puuttumisesta huolimatta Suomi on jakanut maailmankuvan, joka oikeutti kolonialismin.”

      Tykkää

      1. Suomi kyllä yritti aikoinaan saada oman osansa siirtomaista. Mutta epäonnistui siinä. Eli ihan virallinen Suomi on harjoittanut kolonialismia, mutta ei halua tietenkään nostaa tuota epäonnistunutta hanketta esille.

        Tykkää

      2. Mihin viittaat? Kuulisin mielelläni lisää. Ensimmäisenä tuli mieleen suomalaisten toimet Namibiassa.

        Tykkää

      3. eikös ne yrittäneet saada oisko ollut 20-luvulla silloista ambomaata? mukana puuhassa, jos nyt lukemaani yhtään muistan ulkoa, oli mm. kirkon ulkomaalaisapu (tai joku vastaava kirkollinen avustusjärjestö tai siis lähetyssaarnaajat opettivat kauheille villeille oikeaa elämää ja tietenkin pukeutumista – eihän sitä nyt alasti sovi olla….).

        ja etäisesti muistaisin, että aadolf hitlerin kanssa ois ollut neuvotteluja, että mitä maita Suomi voi itselleen ottaa….

        Tykkää

      4. ”…varsinaisten siirtomaiden puuttumisesta huolimatta Suomi on jakanut maailmankuvan, joka oikeutti kolonialismin.”

        Voisitko perustella tätä väitettä tarkemmin?

        Tykkää

  2. Elokuva on tietenkin rasistinen ja dialogi sen ongelmista on enemmän kuin tervetullutta. Enää vastaavaa elokuvaa ei tietenkään tulisi tehdä. Kuitenkin se on osa elokuvan suomalaista kansankulttuurimaisemaa ja sen pois lakaiseminen olisi tietenkin päällepäin helppo ratkaisu. Tässä tapauksessa riskit kuitenkin ylittävät hyödyt. Elokuvahan on karkea ja täynnä naivia rasismia Mutta se ei ole hyökkäävää tai rasistista toimintaa enabloivaa. Elokuva itsessään muistuttaa myös meitä siitä, että rasistiset stereotypiat olivat tuohon aikaan valtavirtaa. Taiteen sensuurin tielle astelu vie vain kohti kulttuurin köyhtymistä. Meneekö myös Mark Twain pesuveden mukana, Nabokov epämiellyttävän pedofiliakuvauksensa vuoksi, ja itseasiassa valtaosa varhaisemmasta kirjallisuudesta kasuaalisen seksisminsä vuoksi? Ilman taiteen välillä arveluttavaakin historiaa olisimme ymmärtäisimme huomattavasti vähemmän itsestämme ja menneisyydestämme. Me välillä tarvitsemme epämiellyttäviäkin kokemuksia kasvaaksemme.

    Tykkää

    1. Alkuperäisen blogitekstin aiheena ei minun nähdäkseni ollut elokuva tai sen esittäminen sinänsä (tai sen sensuroiminen) vaan sen esittäminen ilman kontekstia, kritiikittä. Sen tarjoaminen ilman muuta, no, miellyttävänä kokemuksena, nostalgiapläjäyksenä samassa sarjassa Ansan ja Tanen heinälatojen kanssa. Kriittisen kontekstin lisääminen sen sijaan olisi arvatenkin monelle katsojalle tarkoittamasi kaltainen kasvattava epämiellyttävä kokemus ja keräisi paljon enemmän kielteistä palautetta kuin ovat nämä muutamat puheenvuorot nyt.

      Minusta leffassa on muuten yksi lähes puolustamisen arvoinen oivallus, sen kuuluisin ja elämään ainoana jäänyt repliikki: vaikkeivät Pekka ja Pätkä osaa kieliä, se ei ole ongelma heidän ääliömäisen hankkeensa kannalta, koska Pekka näes tietää, että Amerikassa mustan ei tarvitsekaan sanoa kuin ”Yes boss, alright!” eli ”Jees poks holireit!” Tässä on mämmikouraisella tavalla käsitetty, mikä sittenkin on mustan miehen asema suuressa lännessä.

      No joo, ehkä vain yritän itse muotoilla ajatusta, että elokuvan puolustaminen vuonna 2016 tuntuu minusta törkeämmältä kuin itse elokuva parka, joka on itkettävän kökkö – hakee kaikki ideansa maailmankuvien halpahallista, niin kuin Outi Nyytäjä taisi joskus kuvata Speden leffoja.

      Tykkää

      1. Toki elokuvahan on erittäin huono. Kerran sen nähtyään tuskin toista kertaa haluaa. Eikä sen näkömättäkin hyvin pärjää elokuvaharrastajakin. Toisaalta huonoudessa on hyvät puoletkin, ei siitä laitaoikeiston keppihevoseksi olisi. Mutta mihin se laaturaja pistetään, Jazz singer blackfacen kanssa on ok, mutta ei Pekka ja Pätkä? Mitenkä suhtaudumme Birth of a nationiin? Pitääkö kriittinen konteksti aina esillekirjoittaa leffan esityksessä vai voidaanko luottaa myös katsojiin? Vielä en ole kuullut vastausta miksi sitten ”paremmat” taiteilijat saisivat olla rasistisempia ja seksistisimpiä kuin kansantaiteilijat. Kyseisen Pekka ja Pätkä -elokuvan rasistiset ongelmat on kyllä aukikirjoitettu laajalti elokuvakritiikeissä, elokuva-analyyseissä ja -historiikeissa. Kriittistä kontekstia luodaan uudelleen, ja hyvä niin. Pidän tärkeänä tätä Annan kirjoitusta ja samoin Koko Hubaran vastaavaa tekstiä, vaikka eri mieltä mitä pitäisi tehdä olenkin.

        Tykkää

    2. Pekka ja Pätkä elokuvat ovat kansallisaarteita ja merkittävä osa kulttuurihistoriaamme! Tässä kirjoituksessa rasismi on katsojan silmissä, häpeä!

      Tykkää

  3. Eikö ole äärimmäisen tärkeää, ettei taidetta (kommentoimatta nyt ko. elokuvan taiteellista antia) rajoiteta vaan sillä on mahdollisuus kommentoida ja kritisoida mitä tahansa yhteiskunnassa tapahtuvaa (esim. Charlie Hebdo). Taide toimii ajankuvana ja auttaa ymmärtämään historiaa. Ei taidetta sensuroimalla tai elokuvan näyttämättä jättämisellä voida muuttaa niitä virheitä, jotka on aiemmin tehty – luotetaan vaan siihen että tätäkin elokuvaa voi katsoa ihonväristä riippumatta ihmetellen menneitä aikoja, tai niitä ihmisiä jotka edelleen jakavat valkoisen maailmankuvan. On luotettava, että ihmiset osaavat itse käsitellä aihetta, nähdä konteksin, käydä keskustelua ja olla kriittisiä vaikka se ei olisikaan ennalta ohjattua esim. YLEn puolesta. Olisi vain outoa, jos yrittäisimme sensuurilla kiillottaa menneisyyttämme.

    Tykkää

    1. Onko halvalla tuotettu yleisöä kosiskeleva komedia taidetta? Vai viihdettä? Onko viihde taidetta? Kyseisessä leffassa pelkän blackfacen lisäksi naureskellaan sille, että valkoinen mies tekee itsestään narrin tekeytymällä mustaksi ja toistamalla rasistisia stereotypioita.

      Tykkää

  4. Elokuva on kieltämättä nykynäkökulmasta silkkaa campia, tai sitten pelkästään kehno, riippuen kuka sitä katsoo. Tällaisia tosin muistelen kaikkien Pekka ja Pätkä -leffojen olleen.

    Mutta lieneeköhän kokonaisuuden kannalta kovinkaan hedelmällistä ruveta kieltämään puoli vuosisataa sitten tehtyjä elokuvia sillä perusteella, että joku voi saada niistä huonoja vaikutteita. Tämä kun antaa ymmärtää, että maailman mittakaavassa hyvin korkeasti koulutettu ja oman näkemykseni mukaan hyvän maalaisjärjen omaava suomalainen ei osaisi asettaa tätäkin taidepläjäystä oikeaan viitekehykseen ja aikansa kuvaksi. Uskon useimpien siihen ongelmitta pystyvän.

    Se, että joku mielestään paremmin tietävä edellä sanottua epäilee, saattaa tällaista suomalaista suututtaa. Tämä taasen johtaa helposti siihen, että omasta mielestään paremmin tietävän ihmisoikeustaistelijan hyvät ja oikeat mielipiteetkin ohitetaan jatkossa suuren yleisön toiimesta. Sen sijaan, että maailma muuttuisi suvaitsevammaksi ja paremmaksi, se muuttuukin enemmän vastakkainasettelua korostavaksi ja huonommaksi. Ja mikä pahinta, kovin vakavaksi ja puisevaksi.

    Mitä tulee yhdysvaltalaishenkseen termin n***i korvaamiseen n-sanalla, kalskahtaa se korvaani kovasti poliittisesti korrektilta orwelilaiselta uuskieleltä. Kuuntelin tässä juuri hiljan podcastia, jossa mediahahmot Joe Rogan (USA) ja Josh Zepps (Australia) keskustelivat kyseisestä termistä. Kiintoisaa oli, että Zeppsin mukaan moista käsitettä ei edes Australiassa tunneta ja se on miehen mukaan merkki siitä, että rasismikeskustelu on Australiassa paljon terveemmällä pohjalla kuin Yhdysvalloissa. Tähän on helppo yhtyä. Terveessä eri ihonväriä edustavien ryhmien välisessä dialogissa eivät osapuolet heti loukkaannu ”väärien” sanojen käytöstä. Rankempikin huumori on ok, kun se esitetään hyvässä hengessä.

    Nähdäkseni yhteiskunnallista keskustelua ei edistä se, että koko ajatustenvaihto on silkkaa erinäisten pseudotermien viljelyä ja kiellettyjen sanojen välttelyä. Lopulta kukaan ei saa selvää, mitä toinen sanoo, saati sitten mitä hän ajattelee. Maailmasta tuskin tulee tällä tavoin parempi paikka.

    Tykkää

    1. Muokkasin kommenttiasi nyt kuitenkin tuon loukkaavan ilmaisun kohdalta. Jos se sinun kohdallasi ei herätä sen kummempia tunteita, niin jotkut kokevat sen hyvin loukkaavaksi ja se voi aiheuttaa voimakkaankin reaktion. Haluan, että tätä blogia luettaessa sellaiselle ei tarvitse altistua. Olennaista tässä keskustelussa olisi nähdäkseni muutenkin yritys katsoa tilannetta oman position ulkopuolelta.

      Olen samaa mieltä siitä, että katsojia ei pidä aliarvioida. Haluaisin nyt kuitenkin muistuttaa, että tämä näytettiin 13.30, jolloin monet lapset ja nuoret saattavat ihan omin päin katsella televisiota.

      Australian nostaminen esimerkiksi on siinä mielessä haastavaa, että siellä suhde maan omaan alkuperäiskansaan on kaikkea muuta kuin ongelmaton.

      Tykkää

  5. Kirjoitin blogin FB-sivuille muutaman ajatuksen liittyen Yleltä annettuun vastaukseen ja sensuuriviittauksiin. Koko pätkä täällä: https://www.facebook.com/mafalalablogi/posts/869749059823135

    ”Mun blogin kommenteissa ja Ylen kommentissa nostetaan esiin sensuuri. Sensuurin ja rasistisen elokuvan näyttämisen päiväsaikaan ilman kontekstia/varoituksia välillä on monenlaisia vaihtoehtoja. Oikea ratkaisu varmaan löytyisi, jos ensin ymmärrettäisiin, mikä ongelma on. Tätä osaa Suomen (kulttuuri)historiasta pitää kyllä ehdottomasti käsitellä, mutta ei näkökulmasta, joka peittelee ja vähättelee rasismia ja sen historiaa Suomessa.”

    Tykkää

  6. Anna Pöysä: ”Olennaista tässä keskustelussa olisi nähdäkseni muutenkin yritys katsoa tilannetta oman position ulkopuolelta.”

    No mitäpäs jos yrittäisit?
    Et ollut syntynytkään tuohon aikaan, saati, että elänyt.
    Itsensä pussiinpuhuminen on teidän toimittelijattarien taitolaji.

    Se teidän ”ulkopuolinen positio” on vaan niin kulttuurimarksilaista.

    Ja hei! koitapa mennä ja elää EU:n ja Shengenin ulkopuolella.
    Kerro sitten, miten onnistui. Ei tainnut onnistua, kun asiat ei olleetkaan helppoja toimittaa…

    Portugali on uusi Las Palmas.

    tv. Leso

    Tykkää

  7. On taas tehty ihan turha kohu asiasta joka pitäisi ymmärtää että kyseinen elokuva Pekka Ja Pätkä N…ereinä on osa Suomalaista elokuvahistoriaa,ja ennen vanhaan puhe ja kirjoitettu kieli oli erillaista!
    Pitääkö kaikki maailman julkaisut hävittää jos mainitaan sana n…eri voisi esim uskovaiset nostaa metelin ja uskonnollisista julkaisuista löytyy kyseinen sana!
    Kannattaisi ensin miettiä mistä on syytä nostaa meteli ja mistä ei tämä menee niihin joissa ei ”huutelijat” ymmärrä mistä on kyse!
    Jos tutkisi elokuvia/dokumentteja USA:ssa tehtyjä niin monissa vanhoissa jopa itse N…erit puhuttaa toisiaan samalla valkoisen kielletyllä sanalla onko se sitten sitä rasismia joka pitäisi kieltää?

    Tykkää

  8. Jos 60-luvulla tehtyä Pekka ja Pätkä-elokuvaa pidetään rasistisena, niin voidaanko samaa sanoa vuonna 2004 tehdystä White Chicks-elokuvasta, jossa kaksi tummaihoista miestä esiintyy valkoisina naisina. Tätäkin komediaelokuvaa on esitetty Suomessa, mutta en muista lukeneeni että ihmiset olisivat loukkaantuneet tai leimanneet sitä rasistiseksi, vaikka siinäkin päähahmot käyttäytyvät stereotypioiden kautta. Tällä kertaa valokeilassa on vain valkoinen amerikkalainen nainen. Haistanko tässä kaksoismoralismin?

    Tykkää

  9. Kummallista, että nykyään joka asiasta pitää valittaa. Aemmin on käytetty n- sanaa, kun ei ollut sen parempaa. Espanjankielessä musta on yhä ”negro” tai ”negra”. Kauheita rasisteja.

    Itse muistan jakson ”Kyllä Jeeves hoitaa”-sarjasta, jossa Kuhnuriklubin porukka esiintyi naamat mustina. Yrittivät soittaa banjoa. Onhan näitä muitakin.

    Tykkää

  10. Ihminen hanki itsellesi elämä!Oletko koskaan käynyt Suomenlinnaa pidemmällä? Maailmalla nauretaan meidän naivismille joten ota ja nauti ei siitä tule tauti jos vähän katsot kulttuuria noin iltapäivisin ja mehän ollaan jo maksettu verotkin joten pasaalusta telkku auki.Mun somalifrendit ei todellakaan ota itseensä noista leffoista niitähän on hollywood ym pullollaan.Yhdysvalloissa mm kaikki ovat maahanmuuttajia joten siellä on raikas hyvä meininki toisin kuin täällä jossa takerrutaan tällaisiin juttuihin kuin vanhat sf filmit haloo!

    Tykkää

  11. Lakkaako tuo elokuva olemasta mikäli yle ei esitä sitä? Lakkaako N sana olemasta jos Pekkaa ja Pätkää ei enää esitetä? Pitäisikö kaikki elokuvat joissa sanotaan N sana, on Hitler, on natseja, on rasismia, kieltää vain sen vuoksi, että joku liian hyvin voiva, pikkusieluinen bloggari kohtaa niiden myötä itselleen epämieluisia asioita ihmiskunnan menneisyydestä? Kielletään kaikki!

    Tykkää

  12. ” Ja tietenkin se on yksiselitteisesti loukkaavaa…”

    Voitko kertoa, miten ko. elokuva loukkaa sinua?

    Tykkää

  13. ”Nyt elokuvan näyttämisen määrittelee ongelmattomaksi valkoinen mies, joka ei rasististen stereotypioiden toisintamisesta ja ylläpidosta kärsi.”

    Nyt elokuvan näyttämisen määrittelee ongelmalliseksi valkoinen nainen, joka ei rasististen stereotypioiden toisintamisesta ja ylläpidosta kärsi.

    Ylläoleva heitto toimii kahteen suuntaan. Vedän sanani takaisin, kun tummempi ihoiset ihmiset vetävät kollektiivisesti herneet nenään tästä. Yksittäistapauksia ei luonnollisesti lasketa.

    Tykkää

  14. Malin Slotte ihmettelee HBL:n jutussa juuri sitä miksi YLE esittää kyseisen elokuvan. Pistää miettimään mitä ohjelmia Malin voi televisiosta katsoa, jos tämä elokuva pitäisi sensuroida. Tässäkin blogissa puututaan pilkun tarkkaa siihen mitä Väliahdet vastaa. Tuntuu siltä että hakemalla haetaan jotain mihin puuttua. Mitä ohjelmia sinä Anna voit televisiosta katsoa, jos haluat puuttua tälläisen ohjelman esittämiseen. Tämä ei siis ole retorinen kysymys. Parhaaseen katseluaikaan kun minun mielestäni tulee niin paljon pahempaa saippuaoopperaa/ realityohjelmaa lasten silmille kun tämä Suomifilmi. Kritiikkiä kyllä saa esittää joka asiasta ja tässäkin tapauksessa YLE:n varmaan pitäisi pyytää anteeksi kaikilta katsojiltaan. Kriitikko on aina oikeassa! Tälläinen kritiikitön kritiikki ei rasismia poista vaan todennäköisemmin lisää sitä. Minulle Lauri tämän alkuperäisen blogikeskustelun punainen lanka ei tunnu olevan elokuvan esittäminen ilman kontekstia, kritiikkiä, vaan kritiikkiaspektin esiin nostaminen on mielummin pakoportti, jolla pääsee liukenemaan kaikesta siitä vastuusta mitä kirjoittaa tai mihin ottaa kantaa. Keskittyisitte olennaisempiin asioihin. Rasismi sucks! T: Kolmen tytön isä, joka ei todellakaan ole rasisti.

    Tykkää

  15. Anna hyvä,
    Älä lähde laukalle näin pahasti…
    Perustelusi ovat varmasti vilpittömiä ja hyvää tarkoittaen esiin tuotuja , mutta liiallinen hyvän tarkoittaminen voi joskus olla pahasta. Liiallinen ja ylitsepursuava suvaitsevaisuus on kokenut dramaattisen inflaation, niin suuren että jos suvaitsevaisuus olisi valuutta ei sillä olisi enään arvoa, valitettavasti…
    Pidetään kuitenkin mielessä se vanha sanonta jonka mukaan tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikeilla… Noudatetaan sitä, koska silloin ylilyönnit ja laukalle lähdöt vähenevät huomattavasti.

    Tykkää

  16. On tietysti kiinnostavaa lukea aikuisten ajatuksia tästä mutta mielestäni oleellisin kysymys häviää kommenttitulvaan.

    Mielestäni oleellisin virhe oli se että elokuvaa mäytettiin keskellä päivää ja irrallaan kontekstistaan sekä että N-sanaa käytettiin ilman että osoitettiin miksi sitä ei nykypäivänä tulisi käyttää.

    Miksi olen tätä mieltä: a) keskellä päivää katsojina saattaa olla niin että television ääressä istuu myös lapsia jotka eivät osaa asettaa elokuvan sisältöä kontekstiinsa. Lapset eivät välttämättä ymmärrä että N-sana on loukkaavaa ja että blackface parodiat eivät ole korrektia. Lapsille saattaa syntyä mielikuva että nämä asiat ovat ihan ok ja hyväksyvät nämä rasistiset käyttäytymistavat.
    b) molemmat lapseni ovat tummaihoiset. Niin. Olen nähnyt miten pojkani kokee N-sanan kuulemisen. Näin miten poikani reagoi kun hän vain hetkellisesti näki Pekan ja Pätkän maalattujen kasvojensa kanssa. Hän on 7-vuotias. Hän ei tiedä mitään blackface problematiikasta mutta sekuntin verran kesti häneltä ymmärtää se asia että hänen ihonväriään pilkataan televisiossa.

    Mitä pahinta tässä on että yle ja varmaankin suurin osa väestöstä puolustelee tätä suoraa rasismia. Viis veisaa muista mutta me haluamme katsoa huonoa rasistista viihdettä televisiosta.

    Tykkää

    1. Onko sinulle sellainen sanonta tuttu, kuin ”vaikka paskaksi sanot, kuhan et hauku”? Ainoa asia, mikä n***i-sanasta tekee epäasiallisen, on motiivit sanoa se. Sanan turha kauhistelu ei ainakaan lievennä siitä syntyviä mielikuvia, vaan päin vastoin pahentaa itse ongelmaa. Rasismi ei ensisijaisesti ole sanoissa eikä toissa, vaan motiiveissa tehdä edellä mainittuja asioita. Kuten kaikissa muissakin asioissa, myös rasismissa sen välineiden kieltäminen ainoastaan saa niiden käyttäjän kehittelemään uusia tapoja. Tavat muuttuu, ongelma pysyy. Sen sijaan, että kauhistelette, miksi joku kersa huutelee n**iä ja varsinkin jos sanoo sen tietämättään, opettakaa sille miten ihmistä kohdellaan ihmisarvoisesti älkääkä kieltäkö sitä tekemästä asioita. Tämä ainoastaan nostaa siihen liittyviä negatiivisia assosiaatioita.

      Tykkää

      1. Eikö Yle pitäsi olla mukana tässä kantamassa vastuuta, vai ketä tarkoitat? Mielestäni tuo on ihan hullu ajatus. Ettei saisi kauhistella. Totta kai saa kauhistella ja niin pitääkin!
        P.s. Ihan turhaa väittää ettei N-sanaa itsessään ole epäasiallinen.

        Tykkää

      2. Muokkasin kommentistasi rasistisen ilmaisun pois. Perustelut löytyvät ylempää kommenttiketjusta.

        Tykkää

  17. Muista sitten kauhistella ja nousta barrikadeille kun joku kanava esittää elokuvan white chicks.

    Tykkää

  18. Kaikesta tässäkin jaksetaan jauhaa. Se on sen ajan maailmakuvaa. Ei linene kirjottajalla mitään oikeita huolia / ongelmia, kun jaksaa tähän efforttia laittaa.

    Tykkää

  19. ”Nyt elokuvan näyttämisen määrittelee ongelmattomaksi valkoinen mies, joka ei rasististen stereotypioiden toisintamisesta ja ylläpidosta kärsi.”

    Ja ongelmalliseksi elokuvan näyttämisen Suomen televisiossa määrittää ulkomailla asuva valkoinen nainen joka tuskin itsekään kärsii kovin paljoa siitä, että kyseinen elokuva pyörii sellaisessa maassa jossa ei itse asu.

    Miksi näistä asioista näyttää aina vääntävän vain valkoinen osa väestöä? Kuinka monesti on tummaihoisilta kysytty mielipidettä ennenkuin on alettu heittelemään rasistikorttia?
    Näissä jutuissa (rasismikohuissa) näyttää tilanne olevan aina sama; valkoinen osa väestöä tappelee keskenään siitä mikä on rasismia ja mikä ei, ja se osa väestöä jota asia saattaisi koskea seuraa vierestä. Tässä tulee taas kerran todella hyvin esille Suomessa ja suomalaisissa vallitseva holhousmentaliteetti.

    Suomesta (ja maailmasta) ei rypytöntä utopiaa saa vaikka kuinka hyssytellään ja siloitellaan ryppyja.

    Elokuva näkyy televisiossa muiden seassa, porukka närkästyy, kuluu hetki ja koko asia unohtuu koska löydettiin jo toinen asia josta närkästyä.

    Tykkää

  20. Jos maailmassa elettäisiin Anna Pöysä tyyppisten ihmisten mukaan ja kiellettäisiin n-sana niin silloin pitäisi pyyhkiä kokonaan ihmishistoriaa pois ainakin 40000 vuotta eli annetaan sen historian olla Anna ja tyydy siihen että talletettu tieto on osa ihmishistoriaa ja sillä hyvä!!!!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s