Rio, favelat ja syrjinnän olympialaiset

favela
Santa Marta, Rio de Janeiro. Kuva: dany 13, flickr.com, CC BY 2.0.

Brasiliassa jogos olímpicos on väännetty muotoon jogos de exclusão, johon bloggauksen otsikkokin viittaa. Syrjintä tosin kuulostaa tässä yhteydessä liian lievältä ilmaisulta, kun kyse on merkittävän ihmisjoukon oikeuksien tallaamisesta, lukuisiin kuolemiin johtaneesta poliisiväkivallasta sekä symbolisesta ulossulkemisesta.

Amnestyn mukaan poliisien tekemien tappojen määrä on noussut ennen olympialaisia merkittävästi. Uhrit ovat lähes aina nuoria mustia faveloissa asuvia miehiä. Faveloita on myös tuhottu rakennustöiden alta olympialaisten varjolla, mikä on tarkoittanut jopa 70 000 ihmisen häätöä kodeistaan. Ja median edustajille rakennettiin majoitus orjien hautausmaan päälle.

”Valmistelut” ovat voimakkaasti ristiriidassa olympialaisten periaatteiden kanssa. On mielenkiintoista lukea niitä Brasilian kontekstia vasten: ”The goal of the Olympic Movement is to contribute to building a peaceful and better world by educating youth through sport practiced without discrimination of any kind and in the Olympic spirit, which requires mutual understanding with a spirit of friendship, solidarity and fair play”.

***

Kun Yhdysvalloissa poliisi tappaa mustan miehen, Suomessakin kirjoitetaan nykyään uutisia, joissa kerrotaan esimerkiksi tapetun henkilön taustasta ja selvitetään tilannetta, joka johti kuolemaan. Se on tietenkin hyvä. Rasistinen poliisiväkivalta Brasiliassa on ylittänyt uutiskynnyksen käytännössä vasta kun sitä on alettu peilata olympialaisten kautta. Mistä se kertoo?

Osa syystä lienee ihan vain se, että median kautta Yhdysvallat on meille tutumpi paikka. Eikä toimituksissa kai juuri hallita portugalia. Mutta myös faveloihin liittyvällä stigmalla voi olla osuutensa. Kyseessä ei ole pelkkä ikävä leima, vaan sillä on käytännön merkitystä, sillä sen turvin oikeutetaan erilaisia väkivaltaisia toimenpiteitä.

Faveloiden stigmatisoinnilla on pitkä historia ja se liittyy olennaisesti Brasilian historiaan sekä Portugalin orjakauppaan. Time-lehden artikkelissa avataan Rion ja orjakaupan yhteyttä. Jos ennen ajateltiin, että britit olivat suurimpia orjakauppiaita, nyt on käynyt selväksi, että suurin rooli olikin portugalilaisilla, ja eniten orjuutettuja vietiin Afrikan maista Brasiliaan. Rio de Janeirossa oli maailman suurin orjasatama ja 1500-1800-luvuilla Afrikasta tuotiin maahan 4,9 miljoonaa orjakaupan uhria. Matkojen aikoina kuoli yli miljoona ihmistä.

 

Orjuus päätettiin virallisesti vuonna 1888, mutta vapautetut ihmiset jätettiin oman onnensa nojaan. Monet lähtivät kaupunkiin, ja niin syntyivät favelat. Kuten nyt, silloinkin niitä pidettiin vaarallisina ja likaisina paikkoina, jotka uhkasivat yleistä turvallisuutta.

Kuten Rion väkivaltaisuutta köyhyyden kriminalisoinnin näkökulmasta summaavassa artikkelissa kirjoitetaan, faveloita ei nähdä systemaattisen epätasa-arvon tuloksena. Sen sijaan väkivalta nähdään faveloille luonteenomaisena piirteenä, eikä niiden asukkaita nähdä syrjinnän ja välinpitämättömyyden uhreina, vaan heidät leimataan väkivaltaisiksi ja vaarallisiksi.

***

Jos media onkin hoitanut merkittävän osuuden stigman ylläpidosta, myös vaihtoehtoisia kanavia on. Monissa faveloissa pyritään media-aktivismin keinoin muuttamaan tilannetta, puolustamaan ihmisoikeuksia ja torjumaan rasismia, mistä voi lukea lisää Leonardo Custódion väitöskirjasta (Tampereen yliopisto, 2016).

Jos aihe kiinnostaa, kannattaa myös seurata englanninkielistä, yhteisöjournalismia edustavaa Rio on Watch -sivustoa. Se lanseerasi #StopFavelaStigma-kampanjan, jonka hengessä listaan joitain lueskellessa vastaan tulleita tietoja:

  • Faveloissa asuu reilut 20 prosenttia Rio de Janeiron asukkaista, eli noin puolitoista miljoonaa henkeä. Faveloita on kaupungissa suurin piirtein 1000, ja niiden välillä on merkittäviä eroja. Osassa olosuhteet ovat todella huonot, osa taas on eloisia, jatkuvasti kehittyviä yhteisöjä.
  • Tutkimuksen mukaan faveloiden asukkaista alle prosentilla on yhteyksiä huumekauppaan.
  • 95 prosenttia faveloiden taloista on rakennettu käyttäen tiiltä ja raudoitettua betonia. Suuri osa rakennuksista ei siis ole hökkeleitä.
  • 44 prosenttia kotitalouksista omistaa tietokoneen ja 90 prosentilla alle 30-vuotiaista faveloiden asukkaista on pääsy nettiin (tai siis oli jo vuonna 2012).
  • Tutkimuksen mukaan 85 prosenttia faveloiden asukkaista pitävät paikasta, jossa asuvat, 80 prosenttia on ylpeitä kotipaikastaan ja 70 prosenttia jatkaisi samassa paikassa asumista, vaikka heidän tulonsa kaksinkertaistuisivat.
  • Vuonna 2013 32 prosenttia faveloiden asukkaista kuuului alempaan luokkaan ja 65 prosenttia keskiluokkaan. Lähde ja linkit tutkimuksiin: Favela Facts.
  • Faveloita on tutkittu kestävän kaupunkikehityksen näkökulmasta. Ne ovat joustavia ja mukautuvat asukkaiden tarpeisiin. Ne edustavat edullista asumista lähellä kaupunkien keskustaa. Jalankulkijat ovat etusijalla autojen sijaan. Ne voivat olla ympäristöystävällisempiä kuin ”vihreiksi” rakennetut uudet olympialaisten myötä rakennetut alueet. (Tosin osa piirteistä ei varmasti päde kaikkiin faveloihin, ja osa lienee seurausta ei itse valitusta matalasta elintasosta. Lue lisää tästä jutusta.)

Kannattaa muuten lukea myös tämä artikkeli, jossa neuvotaan kädestä pitäen, miten Riosta ei pidä kirjoittaa – ja annetaan esimerkkejä mokista (niin, Rio de Janeiro ei ole Brasilian pääkaupunki, ja favelan kääntäminen slummiksi on laiska ratkaisu).

Suomeksi Brasiliasta käsin on olympialaisia kommentoitu Linkulla Riossa -blogissa, jossa esimerkiksi ihmetellään sitä, miksi kansainvälinen uutisointi Brasilian kyseenalaisista toimista ei ole aiheuttanut paineita muutokseen. Blogissa on myös pohdittu sitä, mikä tekee favelan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s