Käänteisen rasismin olemattomuudesta, osa 2

Tiistaina julkaistussa käänteisen rasismin mahdottomuutta käsittelevässä bloggauksessa roikkui kirjoitusvaiheessa kauan pätkä, jossa sanottiin, että on tietenkin olemassa syrjintää, ennakkoluuloja, vihaa, kiusaamista, xenofobiaa, transfobiaa, homofobiaa ja misogyniaa, jotka voivat kohdistua myös valkoisiin. Ajattelin lopulta, että kohta on niin itsestäänselvä, että sitä ei tarvitse kirjoittaa auki. Että valkoiset eivät yksiselitteisesti ole aina vallankäyttäjiä ja rasismin kohteet aina uhreja. Ja että yhdessä tilanteessa voi olla läsnä monenlaisia valtasuhteita.

Mutta ei se ehkä sitten ollut. Bloggaus herätti keskustelua ennen kaikkea siitä, miten ja missä myös valkoiset voivat kohdata rasismia.

Kirjoitin bloggauksessa näin: ”Vaikka valkoisiin voidaankin suhtautua negatiivisesti, se ei poista valkoisten valta-asemaa tai horjuta eurosentrismiä”. Vaikka kohtelu voi olla vastenmielistä, ahdistavaa, loukkaavaa tai jopa väkivaltaista, se ei tee valkoisista altavastaajia tai aseta heitä huonompaan asemaan työmarkkinoilla ja koulutuksen suhteen. Se ei siis poista etuoikeuksia, joita valkoisuus tuo mukanaan, halusi tai ei. Tämä pätee paitsi länsimaihin, myös moniin entisiin siirtomaihin. Se ei myöskään tee tyhjäksi asetelmia, joita on kolonialismin ja rotuoppien myötä rakennettu iät ja ajat. Sitä ei korjaa välittömästi myöskään Yhdysvalloissa se, että presidentti on musta.

Käänteisrasismin käsitteen kritisointi ei myöskään ole muiden sorron muotojen tai väkivallan vähättelyä. On tapahtunut esimerkiksi kansanmurhia ja on käyty sisällissotia, mutta kammottavuudesta huolimatta niitä ei ole hedelmällistä analysoida rasismina. Se ei tarkoita niiden vähättelyä. Eikä yhteiskunta ole tasa-arvoinen myöskään valkoisille. Ja usein erilaiset sorron ja syrjinnän muodot limittyvät. Mutta se ei ollut bloggauksen aihe, eikä se ole syy olla puhumatta rasismista. Jos rasismiksi niputetaan kaikenlaiset ennakkoluulot ja syrjintä sekä niistä seuraavat teot, häviää käsitys siitä, mitä rasismi on. Silloin sitä vastaan on vaikea myös toimia.

Rasismi ei tietenkään ratkea myöskään niin, että käännetään valtasuhteet päälaelleen. Kannattaa lukea valkoisen antirasismin haasteita käsittelevä aiempi bloggaus, jossa sivutaan juuri tuota aihetta.

On kuvaavaa, että näkyvin reaktio bloggaukseen oli se, että alettiin etsiä tilanteita, joissa valkoisiin voisi mahdollisesti kohdistua rasismia. Vikaa on kirjoittajassakin, mutta se, miten käänteisen rasismin käsite hämärtää sitä, mistä rasismissa on kyse, kääntää huomion valkoisiin ja miten käsitteen käyttäminen hankaloittaa rasismikeskustelua, jäi lähes kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Käsitteen olemus ja käyttötarkoitus hahmottuvat parhaiten kun huomioi kontekstin, jossa sitä käytetään.

Toki vaikka Japanin tai Zimbabwen tilanteita voi analysoida ja pohtia myös sitä, onko niiden tulkintaan historia ja valtarakenteet huomioiden rasismi paras mahdollinen käsite. Mutta jos niitä aletaan pohtia reaktiona esimerkiksi uutisiin rasistisesta poliisiväkivallasta Portugalissa, ollaan hakoteillä.

Asian käsittelyn nähtiin myös pönkittävän ajatusta valkoisista rasisteina (ja muista valkoisen rasismin uhreina) ja luovan jakolinjoja ihonvärin mukaan. Sen suhteen tämän tekstin alussa mainittu pätkä lienee avartava lisä, joskin rasismista pitäisi voida myös puhua ilman, että sen välittömästi ajatellaan vähättelevän muita yhteiskunnallisia ongelmia. Koska rasismista ei olla vielä päästy ja se elää rakenteissa, täytyy siitä, sen historiasta ja sitä ylläpitävistä rakenteista pystyä keskustelemaan avoimesti. Ollaan vielä kaukana tilanteesta, jossa voitaisiin sanoa, että värillä ei ole väliä, vaikka siltä voikin etuoiketetusta asemasta käsin näyttää. Niin sanottu hyväntahtoinenkin ”värisokeus” myös osaltaan pyyhkii näkymättömiin niiden kokemuksia, jotka tuntevat rasismin nahoissaan. Lisäksi aiempi bloggaus liittyy keskusteluun valkoisuudesta, kuten sen lopussa mainittiin.

Kannattaa tutustua myös rasisminvastaisten tutkijoiden Rasimista ja rajoista -blogin ”Käänteisrasismin mahdottomuus” -tekstiin. Rasismin taustasta ja sen yhteydestä kolonialismiin olen kirjoittanut itsekin useissa teksteissä, jotka kaikki löytyvät avainsanan ”rasismi” alta.

Huomio kommentoijat! En julkaise asiattomuuksia, rasistisia ilmauksia tai muuta loukkaavaa materiaalia sisältäviä kommentteja. Enkä viittauksia rasistisiin tutkijoihin. Enkä kommentteja, joiden lähtökohta on se, että rasismi on mielipide. Enkä kommentteja, joiden lähtökohtana on rotu biologisena käsitteenä.

17 thoughts on “Käänteisen rasismin olemattomuudesta, osa 2”

  1. eli et julkaise mitään kommenttia mikä arvostelee tekstiäsi tai ajatuksiasi. Tätähän se on ! Silmät kiinni ja rajat auki !

    Tykkää

    1. Mulla on monenlaisia tekstejä ja ajatuksia, ja toisaalta monet ovat ihan hyvin pystyneet näiden rajoitusten puitteissa eriäviäkin näkemyksiä ilmaisemaan 😉

      Tykkää

    2. Tätähän se on: aivot narikkaan ja mölinää suusta!

      Juttu ansaitsee kiitosta ja analyyttisempia kommentteja.

      Tykkää

  2. Enemmän tästä ja edellisestä kirjoituksesta tulee mieleen kysymys rasismin käsitteestä. Olen aina kuvitellut rasismin tarkoittavan ihmiseen tai ryhmään kohdistuvaa vihaa, vallankäyttöä jne.. jonka tarkoitus on suojata ”omia”. Ihonväri voi olla ryhmän määritelmä mutta ei rasismin. Rasismia on monen laista ei vain sitä mitä se yleisimmin on.

    Tykkää

    1. Tässä rasismia (ja blogissa muutenkin) lähestytään huomioiden rakenteellinen rasismi ja se olennaisesti kolonialismiin liittyvä prosessi, jonka kautta eriarvoisuutta on luotu. Eli se nähdään yhteydessä niihin prosesseihin, joiden myötä se on syntynyt. Erityisen tärkeänä pitäisin sitä, että nämä huomioitaisiin rasisminvastaisessa keskustelussa, eikä rasismina pidettäisi ainoastaan niitä tekoja, jotka me valkoisinakin havaitsemme. Kuten sanottu, lähestymistapa ei tee tyhjäksi muita syrjinnän muotoja ja siitä seuraavia tekoja.

      Tykkää

  3. Lainaus käänteisrasismin mahdottomuudesta: ”Perussuomalaisten rasismia koskeva kannanotto vuodelta 2011 listaa rasismiksi kaikenlaiset teot, jotka suuntautuvat vähemmistöjä tai enemmistöä kohtaan tai esiintyvät vähemmistöjen välillä. Näillä määritelmillä pyritään suoranaisesti rasismia koskevan keskustelun ja määrittelyiden muuttamiseen.”

    Samaa määrittelyiden muuttamista omiin tarkoitusperiin sopiviksi on väittää, että rasisti ei voi olla, jollei omaa valtaa alistaa. Tämä rasismin määritelmä elää vain ja ainoastaan humanististen tutkijoiden sisäpiirissä, eikä siitä vihervasemmistolaisen kuplan ulkopuolella ole juuri kuultukaan. Käänteisrasismin käsitettä ei olisi koskaan tarvittu, jos rasismista olisi puhuttu rasismina eikä jonain mitä vain valkoiset voivat harjoittaa. Esimerkiksi positiivinen syrjintä on täysin apartheidimäistä politiikkaa, jossa eri roduille on eri säännöt, vaikka tavoitteet olisivat kuinka hyvät tahansa. Koska tätä on ihan syystäkin kritisoitu rasistiseksi, niin sitä ajavat tahot yrittävät väistää koko kysymyksen muokkaamalla rasismin käsitteen heille sopivaksi. Vastaavaan on törmätty myös monikulttuurisuudesta keskustellessa, että tietyt tahot määrittelevät monikulttuurisuuden pelkästään positiiviseksi, jolloin monikulttuurisuuden negatiiviset piirteet eivät voi johtua monikulttuurisuudesta vaan jostain ihan muusta, jota ei ole vielä edes määritelty.

    Vallan kytkemisessä rasismiin on erityisen iso ongelma, että miten sorretut väestönryhmät alkavat nähdä asian. Jos rasismia voivat harjoittaa vain valkoiset, ja sitä taotaan rodullistettujen päähän tarpeeksi, lopputuloksena saamme ison joukon valkoisiin vihamielisesti suhtautuvia, käytännössä rasistisia ihmisiä. He eivät käsitä olevansa rasisteja, koska eiväthän he ole valkoisia, ja jos nämä henkilöt pääsevät vuorostaan valtaan niin tuskin he piittaavat jostain rasismin määrittelyn irrelevantista yksityiskohdasta. Valitettavasti Steve Biko ei elänyt tarpeeksi kauan nähdäkseen, mihin tilaan Etelä-Afrikka on näiden asenteiden myötä ajautunut.

    Tykkää

    1. Juuri tuo vallan, hierarkian ja historian sivuuttaminen ”irrelevanttina yksityiskohtana” johtaa siihen, että tasa-arvoon pyrkivät toimet nähdään rasismina. Tässähän voisi jopa aistia huolta siitä, että valkoisten etuoikeutettu asema muuttuisi. On kuvaavaa, että halutaan ylläpitää rasismin määritelmää, joka luo mielikuvan siitä että tässä oltaisiin jo päästy tasa-arvoon ja joka mahdollistaa heittäytymisen rasismin uhriksi.

      Tämä vallan huomioiminen itse asiassa on läsnä monessa yhteydessä, ihan yhteiskuntatieteissäkin, etenkin jos katsoo Suomen ulkopuolelle ja perehtyy esimerkiksi siirtomaavallan vastaiseen taisteluun, rasisminvastaisiin liikkeisiin tai vaikka Etelä-Amerikassa käytyyn keskusteluun dekolonisaatiosta. Vai ollaanko tässä lähtökohtaisesti sitä mieltä, että validia analyysiä ja pätevä rasismin määritelmä tulee niiltä tahoilta, jotka eivät rasismia ole kokeneet?

      Myös ”sorretut väestönryhmät” kykenevät yhteiskunnalliseen analyysiin, ja itse asiassa tekevät sitä parhaillaan ja ovat tehneet jo kauan. Siihen on syynsä, että nämä näkemykset ovat pysyneet marginaalissa, ja sitä voi etsiä siitä, minkälainen ja missä tuotettu analyysi nähdään validina ja miksi.

      On aika kaukaa haettua ajatella, että E-Afrikan tilanne olisi syntynyt niiden ajatusten ja arvojen pohjalta, joita Biko edusti. Se taas ei yllätä, että hänen ajatuksistaan nähdään vain se osa, joka kritisoi valkoisia – eikä sitä, joka kritisoi järjestelmää jonka päälaelleen kääntämistä niin, että mustat saisivat saman aseman joka valkoisilla on, hän ei toivonut.

      Tykkää

  4. Kun perimmäinen ongelma on siinä, ettet anna välineitä rasismin tarkasteluun kun tuolla tavalla ensin pelkistät rasismin rakenteelliseksi ongelmaksi, päätät mikä rakenne on ja sitten vielä arvotat erilaiset syrjinnän muodot keskenään.

    Sosiologiassa on tutkittu rasismia iät ja ajat. Rasismi on rakenteissa, yksilöissä ja niiden välissä eikä mikään taso näistä ole vähemmän ”rasismia” tai ”olematonta” rasismia siksi että joku halua tarkastella yhtä rasismin tasoa. Rakenteita on myös monenlaisia, on esimerkiksi institutionaalinen rakenne, kulttuurinen rakenne, ja normatiivinen rakenne eikä yksikään näistä palaudu mihinkään yksiselitteisen superstruktuuriin, jonka nimi on yhteiskunta vaan esimerkiksi imagen keskustelupalstalla on oma rakanteensa jonka valtasuhteet ja rasismi voivat olla tyystin erilaiset esimerkiksi poliittiseen järjestelmän nähden. Rasismi ei ole missään ennalta määrätyssä muodossa edes rakenteessa vaan rakenne muuttuu.

    Vähemmistön ja enemmistön suhde ei ole myöskään sama kuin valtasuhde ja jos olisi, käsitteet tekisivät tyhjäksi toisensa. Toisissa tilanteissa vähemmistöllä on enemmän valtaa enemmistöön (Malesian talous, Etelä-Afrikka, Facebookryhmän monet) nähden ja toisissa tilanteissa (suora demokratia) enemmistö voittaa vähemmistön. Näiden pelkistäminen rodullisiksi tai muiksi ryhmän ominaisuuksiksi on vähemmistö- ja enemmistöroolien väärinymmärtämistä.

    Pahinta on ehkä rasismin arvotus sillä tavalla että esimerkiksi yhdessä rakenteessa altavastaajan ryhmään kuuluva yksilön rasismi on jotenkin vähemmän väärin kuin ylivallan edustajan. Sellainen ihmisten pelkistäminen ryhmiensä edustajiksi on paitsi todella vaarallista, myös perusteetonta reduktionismia. Yksilö ei ole yhtä kuin viiteryhmänsä ja siitä rasismin vastustamisessa on juuri kysymys.

    Tykkää

    1. Mietin hetken, että mitä juttua tässä kommentoitiin. Tuossahan lukee: ”Käänteisrasismin käsitteen kritisointi ei myöskään ole muiden sorron muotojen tai väkivallan vähättelyä. On tapahtunut esimerkiksi kansanmurhia ja on käyty sisällissotia, mutta kammottavuudesta huolimatta niitä ei ole hedelmällistä analysoida rasismina. Se ei tarkoita niiden vähättelyä.” Ja vielä kirjoitan, että ”joskin rasismista pitäisi voida myös puhua ilman, että sen välittömästi ajatellaan vähättelevän muita yhteiskunnallisia ongelmia.”

      Rakenteellinen rasismi on se, joka valkoisilta jää usein huomiotta, joten siksi se on nostettu tässä esiin. Itsestäänselvää on se, että se ei tarkoita esimerkiksi rasistisen huutelun tai väkivallan väheksymistä. Ne ovat myös saman, kolonialismin ja rotuoppien myötä luodun ilmiön erilaisia ilmentymiä.

      Lisäksi tekstissä vielä nostetaan esiin juuri se, että yhdessä tilanteessa voi olla läsnä monenlaisia valtasuhteita.

      Tykkää

  5. Tuoreessa The Economist -lehdessä on sattumoisin juttu afrikkailaisten Intiassa kohtaamasta rasismista. Näyttää siltä, että tätä sinunkin markkinoimaa länsimaisten humanistien omintakeista vallan ja kolonialismin ympärille rakennettua rasismin määritelmää (jossa vain yksi rotu voi syyllistyä rasismiin) käytetään neutralisoimaan rotuvihan ja -ennakkoluulojen lietsomaa väkivaltaa:

    ”Some Indians argue, absurdly, that as fellow victims of Western prejudice, they cannot be guilty of racism. ”

    Tässä on sinulle kontekstia, miten kannattamaasi rasismin määritelmää käytetään.

    Tykkää

    1. Tässä bloggauksessahan oli kyse käänteisestä rasismista. Eli siitä, miten valkoiset, jotka esimerkiksi Suomessa ovat enemmistöasemassa, vastaavat rasismikeskusteluun syyttämällä rasismin kohteita rasismista. Ja siitä, miten se vaikeuttaa rasismikeskustelua. Kontekstikaan ei ollut Aasia. Ja jos nyt tarkkoja ollaan, sanoin että valkoisiin ei voi kohdistua rasismia – en, että vain valkoiset voivat olla rasisteja.

      Ymmärrän kyllä logiikan, jonka perusteella haluat viedä tätä keskustelua tähän suuntaan. Ihan yleisesti on tiedossa tuo kuvailemasi asetelma. Hiljattain siitä on puhuttu muun muassa erään kiinalaisen mainoksen yhteydessä. Myös Portugalissa romanit saattavat syrjiä mustia rasistisia ilmaisuja käyttäen – tai toisin päin. Asetelmasta (siis Portugalin kohdalla) kuitenkin puuttuu rakenteellinen elementti.

      Aasian maiden tilannetta en tarpeeksi tunne, että ryhtyisin niitä analysoimaan, joskin esimerkiksi monissa Afrikan maissa (näistä Mosambikin tunnen parhaiten), aasialaistaustainen väki, jota on ollut näissä maissa jo kauan, on taloudellisesti, ja sitä kautta esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien myötä usein etuoikeutetussa asemassa mustiin verrattuna.

      Tykkää

  6. Mietin tuota valkoisten valta-asemaa. Useinhan rasistisia tekoja Suomessa tekee (tai puhuu) kouluttamaton, jopa syrjäytynyt kansanosa. Kohteet taas voivat olla hyvässäkin asemassa ja ammatissa (intialainen IT-guru jne.). Kenellä on silloin valta-asema? Puskista huutelevalla työttömällä skinilläkö, vain siksi, että hänen rotunsa on sama kuin enemmistön? Rasismi on rasismia mielestäni aina, kohdistui se keneen vaan, jos ihmistä arvioidaan vain rodun perusteella. Jos musta saa paikan musikaalissa, koska uskotaan mustien olevan musikaalisempia kuin valkoiset, niin onko se rasismia (yhtä hyvää) valkoista kohtaan? Vai edes syrjintää?

    Tykkää

  7. En tiedä ymmärsinkö oikein, kun tulkitsin, että Anna Pöysä rajaa ”rakenteellisen rasismin” vain kolonialismiin eli historiaan yhteen ilmiöön ja vaiheeseen.

    Käsittääkseni ”rasismi” on asenteita, tekoja ja yhteiskunnallisia rakenteita, joilla etnisyyden takia vähätellään, syrjitään tai alistetaan toista ihmistä tai ryhmää. Ymmärrän itse rakenteella niitä systeemejä, jotka ovat olemassa yksilöistä riippumatta ja joita vastaan yksilöiden on vaikea asettua. Se voivat olla ankkuroitunut kulttuuriin, talouteen, fyysiseen rakenteeseen jne. Se on historiassa saanut monenlaisia muotoja, joista valkoiset-mustat -asetelma on vain yksi.

    Kaikki yhteisöt ovat alttiita rasismille, koska me-muut-rakenne on syvällä ihmisen mielessä. Se on osa ihmislajin kehityshistoriaa ja aikanaan varmistanut lajin säilymisen.

    Alistetun tai sorretun osapuolen harjoittama pilkka ei ole sinänsä rasismia. Se voi yksinkertaisesti olla heikossa asemassa olevan selviytymiskeino, joka jää tarpeettomaksi sitten kun syy katoaa. Silti alistetussa asemassa oleva ryhmä luo oman muunnelmansa rakenteellisesta rasismista, joka voi elää vahvasti yksilöistä riippumatta.

    Rakenteellinen rasismi voi antaa syrjivän ryhmän jäsenille puhtaan omantunnon, jos heidän ei tarvitse henkilökohtaisesti osallistua mihinkään ikävään. Lisäksi ”rakenne” antaa oikeutuksen syrjinnälle, joka näyttää vääjäämättömältä ja luonnolliselta kaikille osapuolille. Esimerkiksi Intian kastilaitos on tuhansia vuosia jatkunut rasistinen rakenne, jolle yksilöt eivät tunnu mahtavan paljon mitään. Se ei myöskään huoleta tarpeeksi monia, jotta siitä päästäisiin eroon.

    Pöysä näyttää käyttävän käsitettä ”rasismi” tavalla, joka ei vastaa ainakaan minun ymmärrystäni. Tulee mieleen toinen käsite ”fasismi” jota käytetään paitsi historiallisena tai yhteiskunta-analyysin terminä myös poliittisena leimana. Jälkimmäisessä tapahtuksessa sekä ”rasismi” että ”fasismi” varataan vain yhden erityistapauksen ideologisesti tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

    Mitä sitten ”käänteinen rasismi” voisi olla? Mielekäs tulkinta olisi, että jokin yksilö tai ryhmä kohotetaan erityisasemaan etnisyyden takia. Vaikka se ei olekaan kohteelle yhtä tuhoisaa kuin suora rasismi, haitallista sekin on. Positiivista diskriminaatiota kyllä tarvitaan. Vaikka se voi käytännössä kohdistua tiettyyn ryhmään, sen ei pitäisi sitoutua etnisyyteen.

    Käsitteiden ei aina tarvitse olla ns. arkijärjen mukaisia, koska arkijärki on usein väärässä. Mutta olisi hyvä, että käsitteiden muunlainen käyttö – esim. ”käänteinen rasismi” – perusteltaisiin järkeenkäyvästi. Sitä Anna Pöysä ei tee.

    Tykkää

    1. Kun rakenteellista rasismia avataan sekä ilmiönä, ideologiana että käsitteenä, kolonialismi näyttäytyy kontekstina, jossa rakenteellinen rasismi on kehittynyt. Kolonialismia ei voi ohittaa ainoastaan yhtenä historian vaiheena rasismia – rakenteellista tai ideologista – käsitellessä, sillä kolonisaatiosta alkanut eurooppalainen ekspansio legitimoitiin eri kansojen eriarvoisuudella. Hierarkian määrittivät valkoiset.

      Intian kastijärjestelmä ei perustustu niinkään rasistisiin rakenteisiin; se on kenties helpommin ja ymmärrettävämmin selitettävissä luokkayhteiskuntana, joka edes Suomessa ei ole lainkaan muinaishistoriaa.

      Jos käänteinen rasismi olisi tulkittavissa jonkun tietyn yksilön tai ryhmän erityisasemalla, olisi kiinnostavaa kuulla lisää siitä? Erityisesti siitä, kuinka edellä mainittujen tahojen erityisasema alistaisi valta-asemassa olevia ryhmittymiä?

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s