Käänteistä rasismia ei ole

Joskus päätyy joukkoon, jossa on vain valkoisia, ja joku ottaa puheeksi rasismin. Vaikka kyseessä olisivat toisilleen tuntemattomat ihmiset, oletus on usein se, että kaikki kokevat jonkinlaista ihonväriin perustuvaa yhteenkuuluvuutta, jonka turvin voi puhua ”niistä toisista”.

Yksi näissä keskusteluissa toistuva piirre on se, että niissä päädytään usein nopeasti puhumaan rasismin sijaan käänteisestä rasismista. Siis siitä, miten mustat olisivat rasisteja valkoisia kohtaan (ja niinkin ajatellaan, että esimerkiksi entisten Portugalin siirtomaiden itsenäistymistä seuranneet sisällissodat olisivat jonkinlaisen afrikkalaisten toisiinsa kohdistaman rasismin ilmentymiä). Tätä tapahtuu Portugalissa myös joka ikinen kerta, kun rasismista uutisoidaan.

"Ulos seksistit ja rasistit", lukee lissabonilaisessa seinässä.
”Ulos seksistit ja rasistit”, lukee lissabonilaisessa seinässä.

Tämä on myös se rasismiin liittyvä aihe, josta olen eniten keskustellut toisten valkoisten kanssa – taksikuskeista työkavereihin. Aina käänteisen rasismin nostaminen keskusteluun ei ole pahansuopaa, vaan kertoo rasismiin liittyvistä väärinymmärryksistä. Mikä syy sitten onkaan, käänteisestä rasismista vääntäminen vie huomion pois todellisesta rasismista ja vaikeuttaa siitä keskustelua. Se myös siirtää katseen valkoisiin uhreina.

Pinnallista rasismikeskustelua pitää yllä esimerkiksi se, että rasismiksi mielletään ensisijaisesti rasistinen huutelu tai muu näkyvä, helposti havaittava rasismin ilmentyvä. Niihin myös esimerkiksi (sosiaalinen) media tarttuu. Ne kuitenkin ovat vain yksi rasismin ulottuvuus.

Vaikka todellisuudessa rasistinen huutelu tai väkivalta ovat niitä hetkiä, joina yhteiskunnan rakenteisiin ja eurosentriseen maailmankatsomukseen piintynyt rasismi ryöpsähtää esiin näkyvässä muodossa, meille ne saattavat näyttäytyä järkyttävinä ja yllättävinä tekona, joiden kanssa meillä ei ole mitään tekemistä. Meidän on valkoisina vaikea hahmottaa rakenteellista rasismia ja eurosentrisen maailmankuvan vaikutuksia.

Siitä on lyhyt matka ajatukseen, että myös valkoisiin voisi kohdistua rasismia ja että rodullistetut voisivat sitä meihin kohdistaa. Silloin ohitetaan rasismin historia ja siihen liittyvät valtarakenteet. Kuten Steve Biko kirjoitti: ”Ne, jotka tietävät, määrittelevät rasismin yhden ryhmän toiseen ryhmään kohdistuvana alistamisena tai alistetun aseman ylläpitämisenä. Toisin sanoen, rasisti ei voi olla, jollei omaa valtaa alistaa”. Vaikka valkoisiin voidaankin suhtautua negatiivisesti, se ei poista valkoisten valta-asemaa tai horjuta eurosentrismiä.

Sama asetelma muuten pätee esimerkiksi kulttuuriseen appropriaatioon, vaikka onkin näköjään kovin houkuttelevaa yrittää viedä keskustelua pois itse asiasta vaikka huomauttamalla, miten omimisen kohteet käyttävät länsimaisia vaatteita. Kulttuurisesta omimisesta ei kuitenkaan voi puhua valtasuhteita ja historiaa huomioimatta. Entä ne miehet, jotka feminismistä ahdistuneina väittävät, että oikeasti naiset sortavat heitä? Tai ne, jotka näkevät pyrkimykset hälventää homofobiaa heteroihin kohdistuvana sortona? Niinpä: käänteinen sorto ei ole mahdollista.

***
Tämäkin teksti liippaa Veikka Lahtisen On aika keskustella valkoisuudesta” -bloggauksessa esittämää haastetta. Siihen vastasi myös bloggaus ”Miksi valkoinen antirasismi menee pieleen?

Lisää aiheen käsittelyä: Käänteisen rasismin olemattomuudesta, osa 2.

11 thoughts on “Käänteistä rasismia ei ole”

  1. Ei ole mitään käänteistä rasismia, on vain rasismia – siis mielipide siitä, että ihmisellä ei ole samoja oikeuksia kuin toisella, ja että tämä johtuu ko. ihmisen rodusta tm. etnisyyteen kuuluvasta geneettisestä ominaisuudesta. Ja tietenkin tämä näkemys voi kohdistua myös europideihin.

    Tietysti valta-asemassa olevan tahon on helpompi harjoittaa rasismiaan myös käytännössä, mutta ei tämä sitä taustalla olevaa mielipidettä eikä sen paheksuttavuutta muuksi muuta.

    Tykkää

  2. Bullshit ! Kuka tahansa voi olla rasisti ihonväristä riippumatta, se on myös rasismia jos väittää jotain muuta, eikö se olekin viimeisimpien tutkimusten mukaan niin että rotuja ei ole ? Jos näin on, niin sehän pudottaa pohjan pois tältäkin blogikirjoitukselta, kuinka kirjottaja määrittelee rodun kun ei sitä edes ole ?

    Rasisti on ihminen joka käyttäytyy rasisitisesti toista ihmistä kohtaan, ei se sen kummempia selittelyjä kaipaa.

    Tykkää

  3. ”Toisin sanoen, rasisti ei voi olla, jollei omaa valtaa alistaa”

    Rasismin sitominen valtaan on jossain määrin ongelmallista. Monessakin mielessä. Mutta ennen kaikkea siksi, että valta ei ole mikään vakio vaan valtasuhteet määritellään/määrittyvät yhä uudelleen. Samalla ongelmaksi nousee, mitä tässä tarkoitetaan vallalla?

    Voiko siis köyhä, täysin vailla yhteiskunnallista asemaa omaava yksilö olla rasistinen? Ihonväristä riippumatta? Jos vallalla tarkoitetaan mahdollisuutta alistaa toinen, ei sekään ole aina ihonväristä riippuvainen. Osin se on alistajan asemasta riippuvainen, mutta ei hänen ihonväristään tai etnisestä taustastaan.

    Otetaan spekulatiivinen tapaus: Kaksi kaverusta päättää hakata kolmannen koska he vihaavat häntä hänen etnisen taustansa takia. Nämä käyttävät siis (väki)valtaa kolmatta ihmistä kohtaan. Tietyllä tavalla vallankäyttöehto täytyy. En ainakaan itse löydä sitä perustetta miksi tilanne muuttaisi luonnettaan sen takia mikä on hakkaajien ja mikä uhrin etninen tausta.

    Mutta oletetaan, että valtavaatimus siirretään yhteiskunnalliselle tasolle. Nähdäkseni se tavallaan poistaisi yksilöiden rasistisuuden, sillä tällöin valta ei olisi yksilön ominaisuus, mutta se olisi rasismin keskeinen ehto. Toki tämäkin tuo omat lisäongelmat kun huomioidaan vaikkapa Zimbabwen tilanne.

    Ehkä rasismin (ja käänteisen rasismin) kannalta keskeinen kysymys on, että onko rasismi pohjimmiltaan yksilötasolla oleva ilmiö vaiko yhteiskunnallinen ilmiö?

    Tykkää

  4. Sanojen merkitys on niiden käyttö kielessä, ja useimmat kadunihmiset ymmärtänevät rasismin etnisen taustan perusteella tapahtuvana syrjintänä ja kaltoin kohteluna, eivätkä ota ihonväristä yleistettyä, ikään kuin kollektiivista yksilöön automaattisesti siirtyvää, valta-aspektia huomioon rasismin kriteerinä. Rasismi on rasismia, teki sitä valkoinen tai musta, yksinkertaisesti mikäli hänellä on etnisyyteen perustuva syrjimismotiivi.

    Muutenkin ihonväri on hirvittävän suuri ja karkea — sekä vaarallinen! — abstraktio erittelemään yhteiskunnallisia jakolinjoja kovin voimakkaasti. Tässä on juuri sitä samaa kepeää yleistämistä, jota rodullistajat harrastavat. Valkoihoisuus voi tuoda etuoikeuksia, mutta ei yksinään käänny kovin suoraviivaisesti vallaksi; täytyy ottaa intersektionaalisuus sekä yksilön oma ryhmäidentiteeteistä riippumaton toimijuus huomioon. Valta näkyy aina viime kädessä yksilötasolla, eikä valta-asema pelkisty ainoastaan ihonväriin, vaan mm. sukupuolella, iällä, luokkataustalla ja seksuaalisella suuntautumisella on merkitystä.mahdollisuuksien tasa-arvoa vinouttavina ryhmätekijöinä yhteiskunnan rakenteissa.

    Yhteiskunnallisessa keskustelussa kirjoituksesi kaltainen asioiden pelkistäminen ihonväriin/rotuun on mielestäni omiaan uusintamaan rotusegregoitua maailmaa. Unohtaen intersektionaalisuuden se myös uusintaa stereotypiaa valkoisista ”valtarotuna”, joka pelkän ihonvärinsä perusteella saa avaimet maailman huipulle. Valkoihoisena ihmisenä koen, että kirjoituksesi ikään kuin pakottaa minut ottamaan rotuidentiteetin, suhtautumaan itseeni ihonvärini kautta, minkä koen vastenmieliseksi juuri ”rotu.edellä” -tyyppisen, yleistävän yksioikoisen ajattelun synkän historian vuoksi.

    Tykkää

  5. Aivan, ei ole käänteistä rasismia vaan on vain rasismia, jota voi valkoinen voi kohdistaa mustaan tai musta valkoiseen. Valkoisella yksilöllä ei ole mitään erityistä valtaa ihonvärinsä takia. Melko tarkkaan vuosi sitten Dylann Roof murhasi yhdeksän mustaa kirkossa Etelä-Carolinassa. Teko on yleisesti tuomittu rasistisena. Dylann Roofilla ei kuitenkaan ollut mitään valtaa ihonvärinsä takia. Hänen valtansa perustui aseeseen. Aivan samalla tavalla mustalla rikollisella voi olla väkivaltaan perustuva valta uhriaan kohtaan.

    Ajatus, että joku ei voisi olla rasisti rotunsa takia on itsessään rasistinen, koska siinä ihmistä tuomitaan ihonvärin eikä tekojen perusteella. Erityisen rasistista on nähdä valkoiset jonain massana, jossa jokainen valkoinen edustaa valtapitäjiä. Dylann Roof saanee teostaan kuolemanrangaistuksen. Näin paljon Etelä-Carolinan osavaltio arvostaa hänen tekoaan. Hänet tuomittaneen myös liittovaltion oikeudessa.

    Ajatus, että mustat olisivat jotenkin täysin ilman valtaa on outo, kun USA:n presidentti on musta ja samoin Microsoftin hallituksen puheenjohtaja. Myös kaksi viimeisintä USA:n oikeusministeriä ovat olleet mustia.

    Tykkää

  6. Suosittelen lukemaan bloggauksen jatko-osan. En myöskään väittänyt että valkoisiin ei voisi kohdistua syrjintää.

    Tykkää

  7. Kulttuurillisesta approproaatiosta hieman mietittävää:

    Vuoden 2015 loppupuolella San Franciscon yliopiston oppilas aloitti väittelyn toisen oppilaan kanssa. (http://www.latimes.com/local/lanow/la-me-ln-sf-state-dreadlocks-20160329-story.html). Afrikkalaistaustainen oppilas yritti sanoa valkoihoiselle miehelle, että hän ei saa laittaa hiuksiaan rastatyyliseksi, koska se ei ole osa valkoihoisten kulttuuria. Väittely meni repimiseksi.

    Keskitytään nuoren naisen väittämään: ”Koska olet osa tätä kulttuuria, et saa pitää tuota hiustyyliä, koska se on eri kulttuurista, joka kuuluu minulle.”

    Mies yritti selittää, että vanhimmat historialliset löydöt jotka viittaavat kysiseen hiustyyliin ovat löytyneet muinaisen Egyptin sekä viikinkien ajoilta, eivätkä suinkaan afroamerikkalaisen kulttuurin historiasta. Joten eikö tummaihoinen ihminen siis harjoita appropriointia Egyptin kulttuurista, jos hänellä on rastat?

    Nainen oli kuitenkin tehnyt päätöksensä. Rastat ovat mustien juttu. Eivät valkoisten juttu. Mies oli asetettu ryhmään, joka ei saa tehdä, ja nainen oli asettunut itse ryhmään, joka saa tehdä.

    Eikö tällainen ajattelutapa osoita, että myös altavastaajana pidetyn kulttuurin edustaja kykenee lokerointiin ja väittämien alenkatsomiseen vain sen perusteella, että vastaan väittävä osapuoli kuuluu ”eri ryhmään” kuin hän itse? Samanlaista päättelytapaa kannattavat Halla-Ahon ja Huhtasaaren kaltaiset pelonlietsojat. Tasa-arvoon kuuluu myös, että voimme olettaa ihonväriin tai sukupuoleen katsomatta yksilön olevan yhtä kykeneväinen vastaaviin tekoihin kuin toinen. Sekä hyviin että vahingollisiin tekoihin.

    Syrjintää voi kokea, ja ympäristö voi olla tilastollisesti katsottuna epäreilu ryhmän perusteella itseä kohtaan. Mutta marginalisointia ei voiteta marginalisoimalla. Jos haluaa näyttää lokeroimatta jättämisen hyödyt jollekkin, joka itse lokeroi, paras tapa on käyttää todisteita jotka puoltavat hyötyjä. Ja helpoin tapa todistaa on näyttämällä itse esimerkkiä ja olemalla itse elävä todiste. Tämä on nykyaikainen vastine toisen posken kääntämiselle.
    Argumenteilla ja teoilla ei ole sukupuolta tai ihonväriä.

    Tykkää

    1. Tuo moneen kertaan nähty esimerkki on siinä mielessä kuvaava, että esiin nostetaan viikingit ja muinaiset egyptiläiset, kun lähin konteksti tässä tapauksessa on kuitenkin juuri Yhdysvallat ja mustat siellä. Mustien hiustyylejä on rajoitettu, heitä on syrjitty rastojen vuoksi ja heihin kohdistuu niiden vuoksi edelleen ennakko-oletuksia. Rastat ovat osa ns. mustaa estetiikkaa ja valkoisten, eurosentristen kauneusihanteiden kyseenalaistamista. Valkoisten rastat näyttäytyvät tätä vasten pinnallisena muoti-ilmiönä. Tästä löytyy runsaasti materiaalia, johon suosittelen tutustumaan jos aihe ja sen ymmärtäminen aidosti kiinnostaa.

      Ja tietenkin lokerointiin kykenee kuka tahansa, ja vielä huvittavampaa olisi ajatella että sorretut eivät esimerkiksi voisi reagoida asioihin enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Kannattaa myös huomioida, että ihmiset voivat kuulua moniin erilaisiin ryhmiin, ja olla jossain mielessä sorrettuja ja toisessa etuoikeutettuja. Olennainen kysymys on se, onko ”lokerointi” osa valta-aseman ylläpitoa ja rakenteellista rasismia, ja minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia sillä on. Tätä aihetta on blogissa avattu useaan otteeseen. Musta nainen ei ole asemassa, josta käsin hän voi marginalisoida yhteiskunnallisessa mielessä, eikä argumentteja ja tekoja ei voi irrottaa kontekstista.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s