Köyhät naiset eivät saaneet äänestää

Portugalissa muuan nainen äänesti jo vuonna 1911. Carolina Beatriz Ângelo, naisten järjestön johtaja ja leskeksi jäänyt kirurgi, päätteli olevansa äänioikeutettu, sillä lain mukaan äänestää saivat yli 21-vuotiaat, luku- ja kirjoitustaitoiset Portugalin kansalaiset, jotka ovat perheenpäitä. Sukupuolesta ei laissa ollut puhe. Ângelo sai oikeuden äänestää ja häntä pidetään Portugalin naisliikkeen merkkihahmona. Vuonna 1913 moiset lain porsaanreiät kuitenkin tukittiin.

Virallisesti Portugalissa naiset saivat äänestää ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa vuonna 1934. Äänestää saivat luku- ja kirjoitustaitoiset miehet. Luku- ja kirjoitustaidottomatkin saivat kyllä äänestää, kunhan maksoivat erilaisia veroja yli tietyn summan. Naisilta vaadittiin luku- ja kirjoitustaidon lisäksi esimerkiksi tiettyä koulutustasoa. Käytännössä äänioikeus oli siis hyväosaisella väellä. Vaatimukset rajasivat suuren joukon portugalilaisia äänioikeuden ulkopuolelle. Vuonna 1930 70 prosenttia portugalilaisista oli luku- ja kirjoitustaidottomia.

Ensimmäiset naiskansanedustajat valittiin vuonna 1934. Tuohon aikaan elettiin Salazarin diktatuuria, mikä selittää sitä, että näitä kolmea naista ei varsinaisesti sankareina pidetä.

Kaikki rajoitukset poistettiin vuoden 1974 Neilikkavallankumouksen jälkeen ja ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa saivat äänestää kaikki täysi-ikäiset portugalilaiset. Käytännössä ongelmia on edelleen, sillä äänestyspaikat eivät ole läheskään aina esteettömiä. Vangit ja esimerkiksi sairaalassa tai muissa laitoksissa olevat voivat äänestää ennakkoon.

Toisaalta, vaikka naiset saivatkin Suomessa äänioikeuden varhain, sielläkään äänioikeus ei koskenut kaikkia. Tutkija Minna Harjula kirjoittaa artikkelissa ”Köyhä, kelvoton, kansalainen? Köyhäinapu yleisen äänioikeuden esteenä Suomessa”, miten ”köyhäinhoitolaiset” saivat äänestysoikeuden vasta 40-luvulla ja kaikki holhouksenalaiset, kuten esimerkiksi psykiatrisissa sairaaloissa olevat, vasta 70-luvulla.

Vasta huoltoapulain holhouspykälän kumoaminen vuonna 1970 poisti kokonaan sosiaaliturvan ja äänioikeuden kytköksen lainsäädännöstä, ja ennakkoäänestyksen laajentaminen suljettuihin laitoksiin karsi niin ikään käytännön esteitä poliittisten oikeuksien käytöltä.

Vaikka Portugalissa tasa-arvotyö eteni Suomea hitaammin, etenkin diktatuurin vuoksi, jonkinlainen spurtti täällä on kyllä otettu mitä lainsäädäntöön tulee.

ILGA-Europe, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaista asemaa edistävien järjestöjen Euroopan katto-organisaatio, julkaisi tässä kuussa raportin, jossa listattiin Euroopaan maita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevan lainsäädännön mukaan. Portugali nousi viidennelle sijalle, kun viime vuonna se oli listan kymmenes. Suomi on listalla seitsemäs. Kun muutin tänne vuonna 2004, aborttikin oli vielä laiton.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s