Poskisuudelmatkin ylläpitävät patriarkaalisia rakenteita

En ole kuullut kenenkään kiukkuisena puivan sitä, miten Portugalissakin tapana oleva poskipussailu on sukupuolittunut tervehtimistapa. Yleisesti naiset pussailevat kaikkia, miehet taas vain naisia. Pojat saattavat pussata isiään tai muita itseään vanhempia sukulaismiehiä vanhempinakin, mutta muuten miehet eivät pääsääntöisesti poskisuudelmia vaihda.

Lapset opetetaan pienestä asti pussailemaan. Siihen liittyy itsemääräämisoikeutta rajoittava ulottuvuus: olen monesti nähnyt, miten lasta ei operaatio huvittaisi, mutta hänet komennetaan antamaan suukot. Ja kun lapsi kasvaa, hänet sosiaalistetaan tervehtimään ihmisiä näiden oletetun sukupuolen mukaan. Poskisuudelmia keskenään vaihtavat aikuiset miehet tulkitaan usein homoiksi.

Poskisuudelmia kuitenkin harvoin analysoidaan patriarkaalisten rakenteiden ylläpitämisenä, machokulttuurin heijastumana tai merkkinä siitä, että miehet ja naiset ovat epätasa-arvoisia. Se, että mies antaa naisille poskipusut ja kättelee toisia miehiä ei näyttäydy ristiriitaisena, vaikka mies sanoisikin olevansa feministi tai olisi tasa-arvoa ajavan puolueen jäsen. Pussailua pidetään lähinnä hurmaavan eurooppalaisena, ja siihen suostutaan yleensä muitta mutkitta pohjoisessakin Euroopassa, vaikka se ei sikäläisiin kulttuureihin varsinaisesti kuulukaan.

Mutta kun ruotsalainen paikallispoliitikko Yasri Khan taas kieltäytyi kättelemästä toimittajaa, nousi kättelykohu. Hän on muslimi. Annakaisa Sunin Vihreä Lanka -lehden bloggauksessa kättelemättömyys tulkittiin patriarkaalisia rakenteita ylläpitävänä. Hänen mielestään kättelemättä jättävä poliitikko ei voi uskottavasti toimia tasa-arvoa ajavassa puolueessa. Khan jätti kohun myötä tehtävänsä puolueessa.

Ei tervehtimistä portugalilaisittain voi suoraan verrata kättelemättä jättämiseen sen intiimiyden vuoksi, ja täällä virallisemmissa yhteyksissä usein kätellään. Mitä ajan takaa on se, miten hanakasti Khanin kättelemättömyyteen tartuttiin, ja miten toisissa yhteyksissä sukupuolittunut tervehtiminen ei aiheuta reaktioita, kuten Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Katju Arokin kirjoittaa tämän bloggauksen inspiroineessa tekstissään. Se on kaksinaismoralistista ja eurosentristä.

Asetelma näkyy myös kielen tasolla. Khanin tervehtimistä kuvataan sen kautta, mitä hän jättää tekemättä – eikä esimerkiksi tervehtimisenä laittamalla käsi sydämen päälle. Jos joku taas moiskauttaa poskipusut, vaikka hänelle tarjoaisikin kättä, sitä harvoin tulkitaan kättelystä kieltäytymisenä tai pakkopussaamisena, vaan ihan vain vaihtoehtoisena ja validina tapana tervehtiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s