Luentosalista lähiöön

Cova da Mouran asukkaat ovat tottuneet antamaan haastatteluja paitsi toimittajille, myös tutkijoille. Naapurustosta on tehty paljon akateemista tutkimusta, muun muassa musiikin ja arkkitehtuurin näkökulmasta. Lähes kaikki tutkimus on muualta tulleiden tekemää. Asetelman tekee hankalaksi esimerkiksi se, että kun tutkimus valmistuu, tuloksista ei täällä kuulla. Niistä keskustellaan tavallisissa akateemisissa tiloissa, seminaareissa ja konferensseissa. Naapurustosta, sen kulttuurista ja asukkaista tulee tutkimusmateriaalia, eikä asukkailla ole tilaisuutta arvioida tai kommentoida tutkimustuloksia.

Eilen asetelma muuttui hetkeksi, kun Tabacaria Tropicalissa järjestettiin ensimmäinen keskustelutilaisuus. Aiheena oli kapverdeläinen batuque, perinne johon kuuluu rummutusta, tanssia sekä laulua ja jota harjoittavat perinteisesti naiset. Siitä oli kertomassa batuquea ja Cova da Mouran Finka Pé -nimistä batuque-ryhmää gradussaan tutkinut kapverdeläinen Max Ruben Tavares de Pina Ramos.

Cova da Mourassa järjestettyjä keskusteluja voi ajatella dekolonisaation näkökulmasta. Ne tuovat symbolisella ja käytännön tasolla tiedon pois tutkijankammioista ja luentosaleista tilaan, jossa akateemisesta hierarkiasta ja muodollisuuksista luovutaan. Ja Cova da Mourasta tulee tutkimuskohteen sijaan myös tutkimuksen tulosten kuluttaja.

Niinpä kiskan takaosassa, entisessä kampaamossa, istuttiin sohvilla, juotiin olutta ja kahvia ja mukana oli pari lastakin. Itse puheenvuoron sisältö sopi täydellisesti ensimmäiseen tilaisuuteen. Batuque oli kolonialismin aikaan kielletty. Kiellon perusteena oli se, että batuquella ajateltiin uhmaavan Portugalin siirtomaan rauhaa. Kreolinkieliset, pääosin improvisoidut sanoitukset kertoivat naisten ongelmista ja sen ajateltiin olevan moraalille uhaksi länsimaisesta näkökulmasta liian seksuaalisena näyttäytyvän tanssin vuoksi.

Batuque on perinteisesti naisten ilmaisumuoto, joten sen marginalisointi liittyy paitsi siirtomaavaltaan, myös miesten valta-asemaan. Sitä voi myös ajatella kanavana, jonka kautta naisiin kohdistuva sorto saa ilmaisumuodon ja purkautumiskanavan, tietynlaisena vapautumisen tilana. Se on sitä edelleen: nykyisin sanoituksissa kerrotaan rasismista, hyväksikäytöstä työvoimana ja esimerkiksi lapsiin liittyvistä huolista. Esimerkkinä Ramos kertoi, miten vuonna 1995 hienoon konserttisaliin esiintymään kutsuttu Finka Pé -ryhmä improvisoi kappaleen, joka käsitteli edellisenä iltana tapahtunutta tappoa, jossa uusnatsien käsissä kuoli kapverdeläinen mies. Batuque oli ja on siis yhteiskuntakriittinen voima.

Niin sitä ei kuitenkaan aina mielellään nähdä, vaan ilmaisumuoto on folklorisoitu. Batuque-esitykset esimerkiksi odottavat lentokentällä Kap Verdelle matkaavia turisteja. Maailmalla Kap Verdeltä taas tunnetaan lähinnä musiikkilajit morna ja coladeira, jotka ovat lähempänä länsimaalaista ilmaisua, ja jotka eivät myöskään siirtomaaherroja aikoinaan häirinneet. Koloniaalisuuden ja naisten syrjinnän yhteys ilmenee myös siinä, miten naisia ei ajatella säveltäjinä ja sanoittajina.

Keskustelu naapurustosta ja muualta tulleiden vieraiden kanssa jatkui iltamyöhään. Tarkoituksena on tulevaisuudessakin kutsua puhumaan ennen kaikkea mustia asiantuntijoita. Sitäkin voi ajatella osana dekolonisaatiota siinä mielessä, että se purkaa käsitystä valkoisista tiedon hallussapitäjinä – yleensä juuri he esiintyvät asiantuntijoina. Toinen ulottuvuus on se, että Cova da Mouran nuoria ei ole liiemmin muuhun kuin ammattitutkintoon tai urheilun pariin kannusteta, joten akateeminen ura voi vaikuttaa hyvin etäiseltä mahdollisuudelta. Keskusteluissa ei ole tarkoitus myöskään antaa sanaa ainoastaan akateemisia teitä osaamisensa hankkineille asiantuntijoille, vaan puhumaan kutsutaan myös esimerkiksi aktivisteja.

Bloggaus on osa dekolonisaatiota käsittelevää sarjaa. Aiemmat aihetta käsittelevät bloggaukset:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s