Feminismi ja dekolonisaatio kulkevat käsi kädessä

Rasismi on viime aikoina taas mietityttänyt, samoin feminismi ja etuoikeudet. Jutun kirjoittamiseen viimeinen sysäys oli kuitenkin erään seminaarin otsikko: ”Y sin descolonización no hay despatriarcalización”, vapaasti käännettynä ”Ilman dekolonisaatiota ei päästä patriarkaatistakaan”.

Olen lueskellut intersektionaalisesta feminismistä viime aikoina, kuten varmaan moni muukin. Niille, jotka eivät: sen juuret ovat yhdysvaltalaisessa mustassa feminismissä ja termin otti käyttöön amerikkalainen Kimberlé Crenshaw vuonna 1989. Se tarkoittaa tiivistettynä sen huomioimista, että syrjinnän eri muodot risteävät. Ei ole siis järkeä keskustella naisten sorrosta huomioimatta muita syrjiviä rakenteita, kuten rasismia tai syrjintää esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, vammaisuuden tai yhteiskuntaluokan vuoksi. Ajatus sinänsä ei ole uusi, mutta olen tutustunut siihen jälkikoloniaalisen tutkimuksen kautta.

Jälkikoloniaalisen tutkimuksen tohtoriohjelma sysäsi monenlaisten kolonialismiin liittyvien valtarakenteiden pohtimisen edelleen jatkuvalle tielle. Valtarakenteita voi etuoikeutettujen ihmisten olla vaikea nähdä. Koska ei-etuoikeutetut äänet on perinteisesti jätetty huomiotta, on helppo tuudittautua uskomaan, että niitä ei tarvitsekaan kuunnella. Pahimmillaan se johtaa rasismin tai muun syrjinnän kokemusten vaientamiseen ja ohittamiseen. Yksi sen muoto on valkoinen feminismi. Siinä häivytetään esimerkiksi juuri rodullistamiseen ja rasismiin liittyvät ulottuuvudet.

Ratkaisu ei ole puhua toisten puolesta valkoisena pelastajahahmona, vaan luoda vaiennetuille äänille tilaa. Ne, jotka eivät ole valta-asemassa, osaavat paljon paremmin osoittaa valtarakenteiden olemassaolon ja ilmenemismuodot.

Jälkikoloniaalisen tutkimuksen piirissä on tietenkin tuotettu monenlaista tiedettä. Osa siitäkin on hyvästä tahdosta huolimatta eurosentristä, eli se tukee kolonialismin kanssa rinta rinnan syntynyttä ajatusta Euroopassa ja länsimaissa tuotetun kulttuurin ja tieteen ylivertaisuudesta ja universaaliudesta. Se ei läheskään aina ole ottanut huomioon esimerkiksi feminististä näkökulmaa, kuten ei ole perinteinen rasisminvastainen taistelukaan. Mielenkiintoista antia tuntuu nyt tulevan Etelä-Amerikasta, jossa vanhempaa jälkikoloniaalista tutkimusta kritisoidaan rankasti. Eroa siihen tehdään myös puhumalla dekoloniaalisesta tutkimuksesta jälkikoloniaalisen sijaan. Pyrkimys on keskustella vallan koloniaalisuudesta (termin lanseerasi perulainen sosiologi Aníbal Quijano) ja tähdätä kohti dekolonisaatiota.

Juuri vallan koloniaalisuus tuo esiin erilaiset sorron muodot. Koloniaalisuus viittaa niihin kolonialismin synnyttämiin valtarakenteisiin, jotka edelleen pitävät pintansa. Koloniaalisuudessa kohtaavat ihmisten rodullistaminen ja sen perusteella luokittelu sekä sorto ja riisto, horjumattomat ja binääriset sukupuoliroolit ja muun muassa naisten syrjintä. Esimerkiksi brittiläinen kirjallisuudentutkija Phillip Rothwell huomauttaa, että Mosambikissa siirtomaavallan jälkeen painotetut konservatiiviset sukupuoliroolit, homofobia ja machokulttuuri eivät juuri eroa kolonialismin aikaisista siirtomaaherrojen arvoista.

Paluuta kuvitteelliseen kolonialismia edeltäneeseen paratiisin ei haeta takaa, eikä uutta postkoloniaalista jalon villin myyttiä ole tarkoitus luoda. Vaikka kolonialismia ennen ei tietenkään kaikkialla eletty tasa-arvoisesti ja sorrotta, esimerkiksi Mosambikissa naisten asema ja rooli on paikoin nähty hyvin eri tavalla etenkin matrilineaarisissa yhteisöissä. Sikäläisessä kirjallisuudessa on nostettu esiin esimerkiksi luomiskertomus, jossa ensimmäisinä maailmassa eleli ryhmä naisia sulassa sovussa. Miesten ilmaantuminen toi mukanaan kaikenlaisia ongelmia. Rothwell mainitsee myös näkemyksen kolmesta sukupuolesta.

Osa dekoloniaalista lähestymistapaa on juuri antaa tilaa teorioille, jotka tulevat länsimaisen ajattelun kaanonin ulkopuolelta. Lähtökohtana on se, että kaikkea tämän kaanonin ulkopuolella tuotettua tietoa ei ole kolonialismin sivuvaikutuksena tuhottu, vaan se on marginalisoitu. On siis olemassa tietoa esimerkiksi sukupuoliin liittyvistä käsityksistä, jotka eivät ole yhtä ahtaita kuin se, joka erityisesti kristinuskon myötä on levinnyt suureen osaan entisiä siirtomaita ja saattaa vaikuttaa universaalilta ja luonnolliselta. Esimerkiksi alussa mainitun seminaarin puhujan Begoña Dorronsoron kuvailemien Guatemalan ja Kolumbian alkuperäiskansojen piirissä on myös vuosisatojen kokemus kolonialismin vastaisesta taistelusta. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi alkuperäiskansojen yhteisöllistä feminismiä (feminismo comunitario indígena).

Kyseessä ei ole mielenkiintoinen ajatusleikki, vaan valtarakenteiden ja etuoikeuksien purkamisella on kiire. Esimerkiksi rasismi, misogynia ja transfobia ovat tappava yhdistelmä. Brasilialainen ystävä kertoi, miten mustat transnaiset kuolevat huomattavasti keskimääräistä nuorempina. Transvestiittien ja transnaisten murhista käytetään Brasiliassa termiä transfeminicídio (ilmaisu on johdettu sanasta homicídio, tappo). Vuonna 2013 maassa tapettiin 121 transvestiittiä tai transnaista. Todellinen luku on luultavasti suurempi. Brasilialaisen kaverin kertomat esimerkit tulivat taas mieleen, kuin luin New York Timesin juttua Kricket Nimmonsin sukupuolenkorjausleikkauksesta ja sen myötä esiin nostettuja tietoja mustien transnaisten asemasta.

Koloniaalisuuden käsitettä voi hyvin käyttää myös Suomessa, kuten keskustelut saamelaisten oikeuksista ja toisaalta rasismista osoittavat. ”Suomella ei ollut siirtomaita” ei ole mikään puolustus, etenkään jos sen varjolla pidetään kiinni etuoikeuksista niitä tunnistamatta ja ollaan aivan yhtä eurosentrisiä  kuin maissa, joilla siirtomaita on ollut.

4 vastausta artikkeliin “Feminismi ja dekolonisaatio kulkevat käsi kädessä”

  1. Hei,

    kiitos hyvästä tekstistä! Kiinnostavia lukuvinkkejä tuli.

    Puolittaisena kritiikkinä tai ehkä pikemminkin jatkopohdiskeluun: postauksessasi ei otettu ollenkaan esiin taloudellista riistoa eli globaalia kapitalismia. Mainitsemasi siirtomaavaltapolitiikka ja jatkuva alkuperäiskansojen riisto on kiinni tässä. Suomessa ILO-sopimuksen tiellä on ensisijaisesti raha, se kun on valtaa.

    Kapitalismi sivuutetaan nykyään usein, mutta ehkä juuri siksi siihen liittyvä vallankäyttö on aiheellista nostaa esiin ja nimetä. Se kun vaikuttaa eniten kolonisoiduilla ja uuskolonisoiduilla alueilla. Oletko lukenut Chandra Mohantya? Feminism Without Borders on loistava. Kirjassa käsitellään kriittisesti myös nk. postkoloniaalista tutkimusta ja sitä, miten kapitalismi ja pohjoisten valtioiden rajapolitiikka (ja muu etupolitiikka) sivuutetaan myös ns. feministisessä ja "edistyksellisessä" keskustelussa länsimaissa. Itselle sen lukeminen avasi monia asioita uudella tavoin. Suosittelen!

    Toinen hyödyllinen vinkki voi olla Nazneen Kanen teksti, jossa Franz Fanonin rasismi- ja kolonialismiteoriaa tuodaan nykypäivään ja näytetään miten se auttaa ymmärtämään kapitalismi-rasismi-kolonialismi-kokonaisuutta. Se on netissä pdf:nä: http://www.okcir.com/Articles%20V%20Special/NazneenKane.pdf

    Tykkää

    1. Kiitos kommentista! Joo, tämä on tärkeä puoli asiasta ja sitä painotetaan myös tuossa koloniaalisuus- ja dekolonisaatiokeskustelussa ja muussakin aikaisemman postkoloniaalisen teorian kritiikissä. Samoin myös alkuperäiskansojen yhteisöllisessä feminismissä (viittaan nyt siis tuohon tekstissä nostettuun esimerkkiin) tärkeä elementti on juuri kapitalismin kritiikki ja myös sitä palvelevan feminismin kritiikki. Bloggaus venyi pitkäksi, joten koko mittava kysymys jäi yhden riistoviittauksen varaan.

      Kiitos lukuvinkeistä – Mohantya on ollut tarkoitus lukea ja Fanonia on tullut luettua antamuksella vuosien varrella, joten artikkeli kiinnostaa myös kovasti.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s