Riisipaketilla elokuviin

Jos tykkää dokumenteista, kannattaa tulla Lissaboniin lokakuussa. Silloin täällä järjestetään Doclisboa-festivaali. Näytöksiä on useassa paikassa, mutta oma lempparini on vuonna 1950 avattu, sympaattinen São Jorge -elokuvateatteri.

Tänä vuonna juuri São Jorgessa järjestetään dokumenttifestivaalin neljä Cinema de Urgência -näytöstä. Niissä käsitellään ajankohtaisia, tai paremminkin kiireellisiä aiheita, kuten ohjelman nimikin kertoo.

Doclisboan sivuilla kerrotaan, että näiden näytösten on tarkoitus luoda mahdollisuus keskusteluun aiheista, joista on tärkeää puhua. Esitetyt lyhyet dokumentit tai reportaasit paikkaavat aukkoja, joita media on jättänyt. Joukossa on esimerkiksi kännykällä kuvattuja pätkiä – ajallista etäisyyttä tapahtumiin ei välttämättä ole vielä ollut tarpeeksi, jotta niitä olisi käsitelty elokuvissa.

Cinema da Urgência -näytösten vuoden teemat ovat poliisiväkivalta, oikeus asumiseen sekä pakolaisuus, jota käsitellään kahdessa näytöksessä.

Tänä vuonna näitä näytöksiä ei enää pääse katsomaan ilmaiseksi, vaan lipun saa lahjoitusta vastaan. Lahjoituslistalla on muun muassa hyvin säilyviä ruokatarpeita ja hygieniatuotteita. Niinpä lipputiskillä kaiveltiin repuista esimerkiksi tonnikalatölkkejä, riisiä, spagettia ja vauvoille tarkoitettua saippuaa. Idea tuntui toimivalta ja tuntuu varmasti vielä toimivammalta pakolaisuutta käsittelevien sessioiden yhteydessä.

Kävin katsomassa ensimmäisen, poliisiväkivaltaa käsittelevän näytöksen. Seitsemässä lyhyessä filmissä käsiteltiin poliisiväkivaltaa Portugalissa ja Yhdysvalloissa. Mukana oli kolme kännykällä kuvattua videota sekä esimerkiksi Am I Next? -dokumentti, jossa seurataan nuorta poikaa Fergusonin protesteissa. Session nimi onlainattu tuolta dokumentilta, mutta sama kysymys esitetään myös portugalilaisessa Plataforma Gueto -järjestön tekemässä poliisiväkivaltaa käsittelevässä videossa.

Sessiossa luotiin yhteys Portugalin rasistisen poliisiväkivallan ja Yhdysvaltojen rasistisen poliisiväkivallan välille. Se auttaa hahmottamaan ilmiön mittakaavaa ja juuria – Princetonin yliopiston mielenilmausta kuvaavassa dokumentissa mainitaan lähivuosien uhrien lisäksi esimerkiksi 50-luvulla 14-vuotiaana murhattu Emmett Till, jota syytettiin flirttailusta valkoisen naisen kanssa.

Elokuvia seuraa keskustelu, johon kutsuttujen puhujien lisäksi myös yleisö voi osallistua. Vaikka se on luontevaa, kun tavoitteena on käsitellä ajankohtaisia aiheita ja auttaa hahmottamaan niitä, ei se oikein tämän näytöksen jälkeen sujunut. Kutsutut puhujat tosin esittivät mielenkiintoisia ajatuksia ja näkökulmia.

Jos voimat riittävät, ruodin keskustelua syvällisemmin toiste. Sanottakoon nyt, että kannattaa pitää mielessä, että jos valkoinen henkilö kuulee hölmön kommentin ulkomaalaisen nimensä vuoksi, se ei ole verrattavissa systemaattiseen rasismiin rodullistettuja ihmisiä kohtaan. Ja jos puhutaan rasistisesta poliisiväkivallasta, ei ole asiallista pohtia sitä, olisiko auktoriteettien kunnioittaminen osa ratkaisua.

Alla näytöksessä nähdyt Plataforma Gueton filmi poliisiväkivallasta Portugalissa sekä lyhyt dokumentti Princetonin yliopiston protestista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s