Hylätty panoraamaravintola metsässä

Vuonna 1968 Lissabonissa avattiin ennenkuulumattoman komea ravintola. Se sijaitsi kukkulalla Monsantossa, kaupungin jättimäisessä metsässä, ja sieltä oli huimat näkymät kaupunkiin. Panorâmico de Monsanto -ravintolan oli suunnitellut arkkitehti Chaves da Costa ja seiniä koristivat tunnettujen taiteilijoiden työt.

Sitten tapahtui jotain. Kenties asiakkaita ei riittänyt, pääsihän paikalle vain autolla. Tai kenties huvituksille ei ollut aikaa kuten ennen: Portugali kävi siirtomaasotia Afrikassa vuoteen 1974 saakka, jolloin myös maan diktatuuri päättyi Neilikkavallankumoukseen.

Syitä ravintolan sulkemiseen tai sen tarkkaa ajankohtaa en saanut selville. 70-luvulla se kuitenkin ehti vielä toimia bingona, diskona ja varastotiloina, kunnes se lopulta hylättiin kokonaan. Rakennukselle ei ole vuosien mittaan tehty mitään, vaan se on saanut ränsistyä omissa oloissaan.

Pienen matkan päästä ravintola näyttää lähinnä metsään laskeutuneelta avaruusalukselta. Sinne ei tietenkään saisi mennä ja uutisten mukaan sen valvonta on poliisin vastuulla. Törmäsin tietoihin tapauksista, joissa poliisi on häätänyt luvattomat vierailijat paikasta pois. Ravintolaa ympäröivän aidan sisäänkäynnin ja pääsy kielletty -kyltin vieressä on kuitenkin ihmisenmentävä aukko.

Ensin ihmettelimme jättimäistä, 7000 neliön ravintolaa ulkopuolelta. Ravintolan pihalla on myös siro paviljonki. Nelikon uteliain jäsen hävisi pian ravintolan pimeään kellarikerrokseen. Hetken huhuilun jälkeen joukko oli taas koossa. Aurinko oli painunut pilveen ja sää oli kovin harmaa. Aloin aavistella, että tästä saattaisi tulla aavistuksen pelottavakin kokemus.

Ravintolan katosta roikkuu kaikenlaista rakennusmateriaalia, jonka ei toivoisi tipahtavan päähän. Lattia on täynnä lasinsiruja. Hissikuiluja ei ole tietenkään suojattu, eikä rappusissa ole kaiteita. Korkean paikan kammosta huolimatta kiipesin urheasti ylimpään kerrokseen. Kyllä on herrasväen kelvannut Panorâmicossa aterioida ja ihastella maisemia. Tai bingota. Nyt 360 asteen näkymän ja rikkoutuneiden ikkunoiden ansioista ylimmässä kerroksessa kävi kova, ulvova tuuli.

Ravintolassa on selvästi käyty maistelemassa juomia ja ihailemassa maisemia kauan sen sulkemisenkin jälkeen. Ehkä aterioitakin on syöty, mutta ne on valmistettu nuotiolla. Kun olimme päässeet alas, alkoi rakennuksesta kuulua ääniä. Emme siis olleetkaan paikalla yksin. Selvisi, että yksi meistä oli nähnyt ylhäältä parkkipaikalla tupakoivan tyypin, joka lienee kiivennyt sisälle valokuvaamaan jälkeemme. Missään vaiheessa mies ei kuitenkaan tullut vastaan. Hyvä niin, olisin saattanut tipahtaa hissikuiluun silkasta säikähdyksestä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s