Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri

Kirpputorin kassa kertoi, että intialainen kirjailija Aravind Adiga on hänen sukulaisensa, ja että kun aloitan erinomaisen The White Tigerin, en varmasti pysty laskemaan kirjaa käsistäni. Rouva oli käynyt Oxfordin kirjallisuustapahtumassa tapaamassa kirjailijaa, joka oli New Yorkin Time -lehdessä töissä. Hän oli puhunut sukulaiselleen heidän äidinkieltään, mutta kirjailija ei sitä enää osannut. Sittemmin Adiga on kuulemma muuttanut takaisin Intiaan. Kirja on käännetty suomeksikin.

Hyväntuulinen juttelu kirjasta johti harhaan. Kirja on kyllä mukaansatempaava, mutta samalla rankka. Huumorikin on synkkää. Takakansi oli kyllä jo paljastanut, että päähenkilö on muun muassa murhaaja ja senkin, että kirja oli saanut Booker-palkinnon.

Valkoinen tiikeri kertoo Balram Halwaista, joka kasvoi Intian maaseudulla (jota nimitetään Pimeydeksi), päätyi sitten autonkuljettajaksi ja lopulta, kastistaan ja juuristaan huolimatta, menestyväksi liikemieheksi. Balram on nimi, jonka hän sai opettajaltaan: häntä oli siihen asti kutsuttu nimellä Munna, joka tarkoittaa vain poikaa.

I came home that day and told my father that the schoolteacher had given me a new name. He shrugged.
’If it’s what he wants, then we’ll call you that.’
So I was Balram from then on. Later on, of course, I picked up a third name. But we’ll get to that.

Now, what kind of place is it where people forget to name their children?
(s. 14)

Teksti on Balramin kirje Kiinan pääministerille Wen Jiabaolle. Balram kuulee radiosta, että hän on tulossa vierailulle menestyvään teknologiakaupunki Bangaloreen ja haluaa tietää totuuden kaupungista ja sen yrittäjistä. Sen Balram tosiaan paljastaa.

Balramin kertomuksesta tuli mieleen Frantz Fanonin ajatukset siitä, miten kolonialismista pääsee eroon vain väkivalloin. Kyse ei tässä tietenkään ole siirtomaavallasta, vaan monimutkaisemmista valtarakenteista ja Balramin (vertauskuvallinen) tie näyttää ainoalta tavalta välttää kurja elämä ja päästä osalliseksi Intian ”menestystarinaa”. Mutta Balramin tekemä murha ei ole poliittinen teko siinä mielessä, että se edistäisi muiden oloja, vaan Balramin tapa päästä korruptoituneen systeemin huipulle ja tekemään samaa, mitä hänen aiemmat isäntänsä tekivät. Muunlainen vapaus ei näytä mahdolliselta. Balram kuvailee myös palvelijoiden välisiä suhteita. He ovat aina valmiita ilmiantamaan toisensa eikä solidaarisuudesta ole tietoakaan. Maaseudulla asuvat perheet taas janoavat kaupungissa työskentelevien rahoja. Kirjeen vastaanottaja ja hänelle suunnatut kommentit Intian ”demokratiasta” tuovat tekstiin kiinnostavan ulottuvuuden.

Menestyneenä Balram ei kuitenkaan nöyryytä alamaisiaan, kuten hänen entinen isäntäperheensä. Vaikka hänet oli palkattu autonkuljettajaksi, hän oli palvelija, kuten aina Balramin mukaan palkolliset ovat huolimatta titteleistään. Hän hieroo vanhan miehen haisevia jalkoja jalkakylvyssä ja hoitaa perheen koiria: ”By the time I was done with Puddles and Cuddles, I walked back, sniffing my hands – the only thing that can take the smell of dog skin off a servant’s hands is the smell of his master’s skin” (s. 78). Häntä lyödään päälaelle, jos joku menee vikaan. Siitä, pilkasta ja epäinhimillisistä oloista huolimatta hän, kuten muutkin palvelijat ovat uskollisia ja luotettavia. Balramin mukaan se johtuu siitä, että nöyryys ja äärimmäinen uskollisuus ovat Pimeyden asukkaiden mukaan hyviä ominaisuuksia ja siitä, että isännät aina tietävät, missä palvelijoiden perheet asuvat. Siksi heidät voi jättää autoon rahalastien kanssa. Jos palvelija tekee virheen, hänen perheenjäsenensä maksavat siitä – hengillään.

Näistä elementeistä syntyy systeemi jossa riistetyt ja nöyryytetyt eivät edes yritä muuttaa tilannettaan. Missään vaiheessa ei ole puhetta uskottavasta vaihtoehtoisesta järjestyksestä, jossa ainoa menestyksen mitta ei olisi raha, valta ja länsimainen elämänlaatu – sillä erolla, että intialaisilla on tilaisuus pitää palvelijoitakin. Menneisyys ja selkeä kastisysteemi eivät ainakaan tarjoa vaihtoehtoa, eivätkä maolaiset naxaliititkaan. Vaalitkin ovat ennalta järjesteltyä valtapeliä. Lukija saattaa hyvinkin tuntea tyytyväisyyttä siitä, että Balramilla vihdoin menee hyvin, vaikka hän mainitsee perheensä kohtalon ja on yhtä korruptoitunut kuin aiemmat isäntänsäkin. Hän ottaa käyttöön entisen isäntänsä nimen ja on todellinen valkoinen tiikeri, ”a creature that comes along only once in a generation” (s. 35).

Valkoinen tiikeri on siis Adigan ensimmäinen romaani ja sai Bookerin. Miksi vastenmielistä tarinaa tekee mieli lukea ahmien? Kuvaako se siirtomaavallan, globalisaation ja villiintyneen kapitalismin vaikutuksia niin universaalisti ja oivaltavasti, että se on siksi tärkeä? Vai peilaako kauhisteleva länsimainen lukija sen kautta omaa hyvinvointiaan ja yhteiskuntansa järjestäytyneisyyttä? Luin samoihin aikoihin kirjan kanssa brasilialaisen tutkijan Silviano Santiagon artikkelia, jossa hän väittää, että ulkomaalaiset tykkäävät lukea sellaista brasilialaista kirjallisuutta, jossa paljastetaan säästelemättä kurjuus, jollaisessa suuri osa brasilialaisista elää. Adigan kirjassa Balram sanoo: ”Stories of rottenness and corruption are always the best stories, aren’t they?” (s. 50). En tiedä, miksi näin on, mutta haluaisin kovasti ajatella, että kirjalla olisi muitakin vaikutuksia kuin lukijan viihdyttäminen lukemisen ajan.

Kirjan myyneen rouvan kehut eivät olleet pelkkää ylpeyttä sukulaismiehestä. Kirjaa voisi kuvailla ainakin monisyiseksi ja ajatuksia herättäväksi. Sitä tekee mieli vertailla myös Borges Coelhon hienovaraisempaan kuvaukseen nuoresta mosambikilaisesta kotiapulaisesta. Kirpputorin naisen mukaan Adigan muita kirjoja ei kannata lukea, koska ne ovat roskaa. Vähän kuitenkin tekisi mieli, kunhan toivun tästä.

Aravind Adiga: The White Tiger (2008)
Atlantic Books, 2009

Suomenkielinen käännös: Valkoinen tiikeri

Silviano Santiago: O Cosmopolitanismo do Pobre – Crítica Literária e Crítica Cultural
Editora UFMG, 2004

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s