Pojista machoiksi – Stephen Kelman: Pigeon English

11-vuotiaan Ghanasta Englantiin saapuneen Harrin näkökulmasta kerrottu romaani Pigeon English kuvailee council estate -kerrostalolähiöitten elämää.  Se on Stephen Kelmanin vuonna 2011 ilmestynyt esikoisromaani, joka oli ehdolla Booker-palkinnon saajaksi.

Tarina alkaa puukotuksella: Harrin tuntema vanhempi poika kuolee pikaruokapaikan edessä, eikä poliisi saa selville kuka pojan tappoi. Harri ja hänen ystävänsä Dean alkavat selvittää murhaa. Selvittäminen on lasten salapoliisileikkiä, mutta samalla he saavat selville liikaa niin ystävistään, kuolemasta kuin väkivallastakin.

Harrin näkökulma tapahtumiin on kiehtova, sillä hän näkee tapahtumat toisaalta realisesti, mutta toisaalta osana supervoimista, taioista ja hengistä koostuvaa maailmaa. Länsimaiset supersankarit ja ghanalaiset henget mahtuvat samaan kirjaan yhdessä arkisempien taikojen ja kirousten kanssa: ”One rule is, if you and your friend say the same thing at the same time you have to say jinx or you’ll be cursed. If you don’t say jinx you’ll shit yourself for one day after” (s. 63). Pojat myös päättävät, että he ovat kesälomaan asti astumatta kiveyksen ja lattialaattojen saumakohtiin, sillä se takaa aurinkoisen kesän. Yksi heistä kyllästyy, mikä tietysti enteilee pahaa. Veitset ja vesipyssyt kiinnostavat, isompien tappeluita seurataan sivusta ja samalla kerätään sormenjälkiä teipinpätkillä. Välillä Harri analysoi syvällisesti Haribon karkkeja, välillä kuolemaa.

Vaikka kuolemasta aloitetaan ja siihen lopetetaan, kirja ei onneksi ole liian dramaattinen, mikä johtuu paljolti kertojasta. Harrin kerrontaa on helppo lukea. Kieli on yksinkertaista ja samat, ghanalaisen englannin ilmaisut (”hutious” tarkoittaa pelottavaa, ”asweh” tarkoittaa ”I swear”) toistuvat:

I always look up at the sky when it’s raining. It feels brutal. It’s a bit hutious because the rain’s so big and fast and you think it will go in your eye. But you have to keep your eyes open or you won’t get the feeling. I try to follow one raindrop all the way down from the cloud to the ground. Asweh, it’s impossible.
(s. 40)

Kirjan nimi, Pigeon English, viitannee osittain Harrin englantiin pidgin-kielenä. Se ei oikein toimi, sillä Harrin englanti ei ole pidginiä, vaan nuoren kahta erilaista englantia oppineen kieltä jossa on myös paljon brittislangia. Mieluummin tulkitsisin sen viittaamassa Harrin kykyyn keskustella pulun kanssa. Pulu on jonkinlainen suojeleva hahmo, joka seuraa Harrin vaiheita. Hienostunut englanti ja ylevät ajatukset pulun hahmoon yhdistettynä ontuu hiukan, etenkin kun Harri toivoo pulun puuttuvan peliin useimmiten kakkaamalla pahojen tyyppien päälle. En ensin tajunnut, että kursivoiduissa kohdissa äänessä oli lintu:

I watched the sun come up and saw the boy off to school, I start every day with the taste of his dreams in my mouth. The taste of all your dreams. You look so blameless from up here, so busy. The way you flock around an object of curiosity, or take flight from an intrusion, we’re more alike than you give us credit for. But not too alike.
(s. 26)

Pulu-viittauksen voi myös ajatella vertauskuvallisesti, sillä sekin kuvailee omaa elämäänsä yhteisössään, toivoen rauhaa ja kärsien tappeluista.

Harrin kielessä ja etenkin dialogissa toistuu jatkuvasti asioitten luokitteleminen ”homoksi” tai ”ei-homoksi”:

It’s proper windy at the bottom like a whirlpool. If you stand at the bottom where the tower meets the ground and put your arms out, you can pretend like you’re a bird. You can feel the wind try to pick you up, it’s nearly like flying.
Me: ’Hold your arms out wider!’
Jordan: ’They’re as wide as I can get ’em! This is so gay, I’m not doing it no more!’
Me: ’It’s not gay, it’s brilliant!’
[…]
In England there’s hell of different words for everything. It’s for if you forget one, there’s always another one left over. It’s very helpful. Gay and dumb and lame mean all the same.
(s. 5-6)

Kukaan ei halua olla ”batty boy”. Hyväksyttävät leikit ovat sellaisia, mitä pojilta perinteisesti odotetaan: aseita, fyysisiä taitoja mittaavia kilpailuja ja tappeluita. Muulle ei ole sijaa. Romaanin tytöt ovat joko kauniita ja etäisiä, kuten Harrin tyttöystävä Poppy, tai rääväsuisia ja huonomaineisia, kuten Harrin siskon ystävä Miquita. Sukupuoliroolit ovat selkeitä, eikä niistä ole poikkeamista. ”Pojista machoiksi tai ruumiiksi” olisi myös käynyt otsikoksi.

Romaani perustuu löyhästi tositapahtumiin: vuonna 2000 11-vuotiasta nigerialaissyntyistä Damilola Tayloria puukotettiin Etelä-Lontoossa ja hän kuoli verenvuotoon ennen kuin hänet löydettiin rappukäytävästä. Poliisi ei huomioinut tutkimuksissaan sitä, että hänet oli leimattu homoksi, vaikka pojan äiti kertoi, että häntä oli kiusattu juuri siksi. Äidin mukaan poika itse ei edes tiennyt mitä sana tarkoittaa.

Toivottavasti Pigeon English käännetään suomeksi.

Stephen Kelman: Pigeon English (2011)
Bloomsbury, 2011

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s